”Ministerin pestistä ei aavistustakaan ennen vaaleja”
Kun kaksi vuotta sitten käytiin eduskuntavaalit, Matias Marttinen (kok.) jännitti lähinnä jatkopaikkaansa eduskunnassa. Mitään muuta ei ajatuksiin mahtunut.
Pauli Uusi-Kilponen
Nyt Matias Marttinen, 35, istuu Aleksanterinkatu 4:n toisessa kerroksessa työministerin tuolilla.
– Voin ihan rehellisesti sanoa, ettei minulla ollut kaksi vuotta sitten aavistustakaan siitä, missä nyt olen, sanoo tuore työministeri Matias Marttinen.
Kuuden vuoden kansanedustajuus, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajuus ja puoluejohdon avustustehtävät ovat koulineen raumalaisesta nuoresta miehestä täysverisen politiikan ammattilaisen. Tulijaa hän tervehtii vahvalla kädenpuristuksella, katsoo silmiin ja pyytää kohteliaasti istumaan.
Huone on kuin ministeri itse. Ei liikaa prameutta, pikemminkin pelkistettyä tyyliä. Tyyny tuolilla kertoo miehen kotikaupungin: Raum, Rome, Paris -painatus ei jää vierailijan katseilta paitsi.
Marttinen on ehtinyt jo maistaa ministerivastuuta vastatessaan opposition tulitukseen.
– Kolmisen viikkoa sitten olin opposition ykköskohteena. Ryöpytys oli kovaa ja aika kuumassa kattilassa jouduin istumaan. Tällaisessa tilanteessa täytyy vain viileästi perusteella näkemyksiään ilman tunteilua, Marttinen naureskelee.
Marttinen avaa sitä, miten erilaista on esimerkiksi eduskunnan kyselytunnin retoriikka verrattuna siihen, mitä valiokunnissa ja muissa työryhmissä puhutaan.
– Kyllä näissä tilaisuuksissa ollaan pääsääntöisesti asiallisia ja pyritään ymmärtämään erilaisia mielipiteitä. Itse olen vetänyt työryhmiä, eikä niissä auta lyödä nyrkkiä pöytään. Harvoin tällainen tapa vie asioita eteenpäin.
Viime aikojen kovin kiista hallituksen sisällä syntyi perussuomalaisten ja kokoomuksen välillä. Kyse oli irtisanomisen oikeudesta, jos työntekijä alisuoriutuu tehtävistään toistuvasti. Perussuomalaisten mielestä tällaisesta ei ole hallitusohjelmassa sovittu. Onpa jopa uhattu hallituksesta lähdöllä.
– Tämä on yksi asia isossa kokonaisuudessa. En usko, että se aiheuttaa sen suurempia säröjä. Istutaan alas ja käydään hiertävät asiat kohta kohdalta läpi, sanoo Marttinen.
Perussuomalaisten puheet Arkadianmäellä ovat koventuneet samaa tahtia kentältä kuuluvan kritiikin kanssa.
– Puoluekokouksessa puheenjohtaja Riitta Purra sai kovan kannatuksen, ja hän on vahvasti sitoutunut hallitusohjelmaan, vakuuttaa Marttinen.
Hän muistuttaa, ettei jokaista perussuomalaisten lausuntoa pidä hirveästi hämmästellä.
– Monet reippaat ulostulot kohdistetaan omalle väelle. Samoin tekevät muutkin puolueet.
Toki Marttinen tunnustaa puheen sävyn olevan perussuomalaisilla muita rajumpi.
Vaikka työllisyysluvut rikkovat lähiajan ennätyksiä, avoimet työpaikat hupenevat, julkinen talous velkaantuu ja uutiset maailmalta luovat epävarmuutta talouskasvuun, Marttinen ei synkistele. Hän tunnustaa tosiasiat ja sanoo käyttävänsä kaiken energiansa siihen, mitä voidaan ja mitä hän voi ministerinä tehdä. Marttinen nostaa esiin pitkän listan hallituksen päätöksiä: julkisia menoja on leikattu miljardeilla, työelämän pelisääntöjä uudistettu, turhaa sääntelyä purettu ja viimeksi lähes kahden miljardin veronalennukset investointeja ja kulutusta tukemaan. Tulokset ovat kuitenkin jääneet toistaiseksi vaisuiksi.
– Palkansaajilla on ollut hankalia vuosia. Inflaatio on syönyt käteen jääviä tuloja. Ottaa vielä aikaa, ennen kuin ostovoima palaa. Myös maailman talouden heikko meno ja sodat tekevät niin ihmiset kuin yritykset varovaisiksi investoimaan, sanoo Marttinen.
Hän ei kiellä siitä, etteivätkö tukien leikkaukset vaikuttaisi kulutuskysyntään heikentävästi. Tulivatko leikkaukset väärään aikaan? Marttinen ei vastaa suoraan kysymykseen, vaan muistuttaa siitä, miten valtaosalla suomalaisista menee ihan hyvin. Hän sanoo hallituksen tehneen kaikkensa, jotta kulutus lähtisi liikkeelle ja viittaa muun muassa veronalennuksiin.
– Lisäksi korkojen lasku, inflaation taittuminen ja palkankorotukset luovat edellytykset kulutukselle. Tarvitaan esimerkiksi tullisopuun pääsy Yhdysvaltain ja Euroopan välillä laukaisemaan positiivisen kierteen.
Marttinen haluaan nostaa esiin myös sen, miten valtion budjetti on tälle vuodelle elvyttävä. Veroalennusten lisäksi hän viittaa merkittäviin infrahankkeisiin ympäri Suomen. Rahaa palaa niihin kaikkiaan nelisen miljardia euroa. Yhdeksi syyksi heikkoon työllisyyteen Marttinen sanoo asuntomarkkinoiden tilanteen.
– Tällä hetkellä Suomessa on paljon myymättömiä uusia asuntoja, kun asuntomarkkinat edellisen hallituksen aikana kuumeni. Olisi pitänyt hillitä julkista rakentamista.
Kun tarjontaa on kysyntää enemmän, hinnat laskevat. Tilanne panee ostajat odottamaan ja sijoittajat pois markkinoilta.
– Nyt ennakkomarkkinoinnissa on jo uusia kohteita. Ennusteiden mukaan parempaan päin mennään koko ajan, hän iloitsee.
Suomi näyttää Marttisen mukaan yhä houkuttelevalta investointikohteelta.
– Meillä on kilpailukykyinen sähkön hinta ja sähkön siirtoyhteydet ovat kunnossa. Ero muuhun Eurooppaan on merkittävä. Yhteiskuntamme on vakaa ja viranomaisprosessit toimivat meillä hyvin.
Marttinen nostaa esiin myös monet vihreät hankkeet ja datakeskukset. Näiden saamiseen Suomella on hyvät edellytykset.
– Meriteollisuutemme yhteistyö Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa avaa myös uusia mahdollisuuksia, ihan samoin kuin Nato-yhteisöön pääsy. Suomalaiselle osaamiselle löytyy laajaa kiinnostusta.
Tunti on kulunut, avustaja saattaa vieraan kohteliaasti ulko-ovelle. Marttinen esikuntineen ottaa vastaan jo seuraavia vieraita.
