Pahimman skenaariot eivät sianlihan tuotannossa toteutuneet – Sikatilojen pudotuspelistä on päästy kohtalaiseen tilanteeseen
Pauli Uusi-Kilponen
Kivikylän Kotipalvaamon toimitusjohtaja Jari Laihonen luonnehtii sikatilojen tilannetta kohtalaiseksi aikaisempiin pelkoihin nähden.
– Sähkön hinta on tullut jo reippaasti alas, rehujen ja lannoitteiden hintojen nousukin tasaantui. Ilman muuta myönteinen kehitys helpottaa tilannetta, vakuuttaa Laihonen.
Pahimpaan aikaan syksyllä puhuttiin sikatilojen pudotuspelistä. Tuotantokustannukset nousivat paljon myyntihintoja nopeammin. Laihonen kiittelee tuottajia ja luonnehtii heitä erittäin ammattitaitoisiksi sekä luoviksi.
– Tehokkuus on noussut ja hyvin monilla pienillä asioilla on saatu kannattavuutta paremmaksi.
Yksi merkittävä asia on ollut myös suurempiin sikaloihin siirtyminen. Suuruuden ekonomia painaa kustannuksia alemmaksi.
Paljon kehityksestä kertoo se, että kun Kivikylä on vuosien saatossa ostanut kaikkiaan Lounais-Suomesta noin 600 tuotantotilalta sikoja ja nautoja, on vakituisia lihantuottajatiloja nyt noin 60. Silti Kivikylän Kotipalvaamo saa jalostettavia ruhoja saman verran kuin aikaisemmin, jopa enemmän.
Muutos on ollut valtava. Kehitykseen ovat vaikuttaneet sekä eläköitymiset että pienten tilojen kannattamattomuus. On lopetettu, ennemmin kuin rohjettu laajentaa toimintaa.
Kivikylän tuotannosta 90 prosenttia on sianlihan jalostusta ja loput kymmenen prosenttia koostuvat naudasta, siipikarjasta ja valmisruuista.
Kivikylän Kotipalvaamon toimitusjohtaja Jari Laihonen luonnehtii sikatilojen tilannetta kohtalaiseksi aikaisempiin pelkoihin nähden.
Kivikylän Kotipalvaamo
Liha kulkee kolmen portaan kautta kuluttajalle eli sikaloista lihateollisuuteen ja sieltä edelleen kauppaan. Paljon riittää puhetta siitä, kumman pitäisi joustaa tuottajien hyväksi, teollisuuden vai kaupan. Tuottajat kun ovat ketjun heikoimmassa asemassa oleva lenkki.
Laihonen ei halua ottaa kantaa tähän kädenvääntöön. Hänen filosofiansa on se, että toiminnan pitää olla joka portaalle kannattavaa. Hän kantaa suurta huolta siitä, että lihatilat kannattaisivat jatkossakin. Syytä ei tarvitse kaukaa hakea.
– Meidän organisaatiossamme on 400 ihmistä joka päivä valmiina jalostamaan paikallista lihaa kauppoihin vietäväksi. Jos lihan tulo jonain päivänä loppuisi kokonaan, olisi se meidän talon työllisyydelle katastrofi.
Laihonen haluaa korostaa, että he jalostavat nimenomaan paikallisten sikaloiden tuottamaa lihaa. Jos suomalainen alkutuotanto ei toimisi, niin vaihtoehtona olisi tuonti.
– Jos ostaisimme lihan vaikkapa Saksasta, merkitsisi se tuon 400 työntekijämäärän puolittumista. Isku olisi valtava, sanoo Laihonen ja lausuu heti perään lohdutuksen sanoja.
– Minä uskon vakaasti siihen, että saamme vastakin lihat paikallisilta tuottajilta.
Tästä uskosta kertovat paljon myös Kivikylän investoinnit. Niitä tehdään joka vuosi isoilla summilla.
Laihonen haluaa korostaa, että he jalostavat nimenomaan paikallisten sikaloiden tuottamaa lihaa.
Kivikylän Kotipalvaamo
Myös Kivikylässä tehdään jatkuvasti tehostustoimia uuteen tekniikkaan investoimalla ja tuotantotapoja muuttamalla. Laihosen mukaan heillä annetaan työntekijöille tilaa itse miettiä tehokkaampia ratkaisuja.
– Niitä tulee, kun ei pomo ole joka mutkassa niskaan hengittämässä.
Kun Kivikylässä ryhdyttiin valmistamaan pitsaa, linjalla oli koko ajan kohtuuton kiire, eikä 12 ihmistä tahtonut ehtiä tekemään kaikkia vaiheita.
– Nyt työt ehditään tehdä ihan hyvin ja osalle jää aikaa myös tuote- ja tuotantokehitykseen, vakuuttaa Laihonen.
Nykyinen taloustilanne vaikuttaa ilman muuta myös Kivikylän tuotteiden myyntiin. Yksi selkeä muutos on siinä, että oranssilaputettuja tuotteita myydään jopa selvästi aikaisempaa enemmän, koska hinnat kaupassa ovat nousseet reippaasti.
Koko ajan tulee myös lihaa korvaavia tuotteita. Ehkä pahin kilpailija sianlihalle on kuitenkin norjalainen lohi. Kun lohen hinta oli syksyllä huipussaan, näkyi se lounasravintoloiden listalla ja kaupassa. Menekki väheni ja monet lounasravintolat jättivät lohen listalta.
Lohen hinta halpeni talven edetessä ja monet kuluttajat ostavat nyt hopeakylkistä kalaa sianlihan sijaan.
– Kyllä nuo muutokset näkyvät meilläkin. Ei siitä mihinkään pääse, sanoo Laihonen.

