Punainen peto sai maailmanensi-iltansa Raumalla lauantaina – Toinen ohjaajista pokkasi Kampela-palkinnon
UutisRauma
Antti-Jussi Marjamäen ja Veera W. Vilon yhteisohjaus Punainen peto kertoo maamme vaikeista syntyajoista ja tuhoisasta vastakkainasettelun ajasta Eetu Salinin (1866–1919) elämäkerran kautta. Marjamäki on aiemmin ohjannut säveltäjä-pianisti Selim Palmgrenin elämästä kertovan elokuvan Selim – erään säveltäjän elämä (2019). Punainen peto on näyttelijänä tunnetun Vilon esikoisohjaus. Elokuva sai maailmanensi-iltansa lauantaina Blue Sea Film Festivaleilla Raumalla. Ensi-iltanäytös oli loppuunmyyty.
Aikansa porvaristolta liikanimen ”Punainen peto” saanut karismaattinen puhuja ja taitava kirjoittaja, päätoimittaja Salin vaikutti Porissa ja koko Suomessakin suuresti. Salinia pidetään yhtenä suomalaisen tasa-arvon, sananvapauden, demokratian ja koko hyvinvointivaltion arkkitehdeistä.
Elokuvassa oikeudenmukaisemman maailman puolesta taisteleva Salin (Jan-Henrik Holmlund) pyrkii yhdessä ystäviensä Väinö Tannerin (Antti-Jussi Marjamäki) ja Yrjö Mäkelinin (Roope Olenius) kanssa estämään sisällissodan syttymisen ja Suomen työväen ajautumisen kohti väkivaltaista vallankumousta. Synkkyyteen vajoavan yhteiskunnan jakautuessa kahtia Salin joutuu lopulta kohtaamaan myös omat demoninsa.
Punainen peto ei ole tekijöidensä mukaan poliittinen julistus, vaan historiallinen kuvaus merkittävästä ajanjaksosta, jolla on annettavaa jokaiselle suomalaiselle poliittisesta kannasta riippumatta. Elokuvan kuvaaman vastakkainasettelun kaikuja kuulee yhteiskunnallisessa keskustelussa yhä enemmän ja enemmän tänäkin päivänä, joten aihe on myös hyvin ajankohtainen. Vastakkainasettelu nykypäivän yhteiskunnassa on pelottavan samanlaista kuin Eetun aikaan: Osapuolet eivät halua ymmärtää toisiaan ja sosiaalisessa mediassa näkökulmat kärjistyvät.
– Käsikirjoituksen luettuani tajusin, että tämä tarina on pakko kertoa heti. Tuntuu, että projekti valitsi minut, eikä toisinpäin, Veera W. Vilo toteaa.
Vilo paitsi ohjaa, myös tuottaa ja näyttelee elokuvassa. Myös Antti-Jussi Marjamäki toimii ohjaajan ja näyttelijän rooliensa lisäksi tuottajana.
– Eetu Salinin perinnön ytimessä on yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen.
– Elokuvantekijänä kiinnostun kuitenkin ensisijaisesti aina ihmisestä, ja Eetun tarinasta onkin löytynyt paljon kerroksia sekä samaistumisen pintaa, hyvässä ja pahassa, sanoo Marjamäki.
Elokuvan ovat käsikirjoittaneet Marjamäki ja Toni Lesonen. Punainen peto perustuu tositapahtumiin, pohjaten osittain Pertti Rajalan kirjaan Eetu – Kertomuksia työväenjohtaja Eetu Salinin elämästä. Elokuvan Suomen ensi-ilta on 2. lokakuuta.
Marjamäki palkittiin Kampelalla. Kuva: Amanda Yli-Paavola
Antti-Jussi Marjamäelle Kampela-palkinto
Rauman Elokuvakerho ry jakoi jo 31. kerran tunnustuspalkinnon elokuvakulttuurin hyväksi tehdystä työstä. Palkinto jaetaan Blue Sea Film Festivalin yhteydessä. Tunnustuspalkinto on keraaminen pienoisveistos; kampela, jonka on tehnyt raumalainen taiteilija Kirsi Backman.
Vuoden 2026 Kampelan sai porilainen elokuvantekijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja Antti-Jussi Marjamäki. Palkintoperusteissa kiitetään Marjamäkeä pitkäjänteisestä työstä suomalaisen elokuvan ja erityisesti satakuntalaisen kulttuurikentän hyväksi.
– Tällä kertaa olemme erityisen iloisia siitä, että hänen uusin elokuvansa Punainen Peto sai ensi-iltansa juuri Sinisen meren elokuvajuhlilla. Se on meille hieno osoitus siitä, miten tärkeää on, että omalla alueellamme syntyville elokuville löytyy tilaa, yleisöä ja tekijöitä, sanotaan perusteluissa.
Marjamäki on juuri saanut Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahaston apurahan Minna Canthista kertovan elokuvan käsikirjoittamiseen. Hän on uransa aikana tehnyt dokumenttia myös Kulttuuritalo Annankatu 6:sta eli Anniksesta ja ollut mukana perustamassa Porin ylioppilasteatteria vuonna 2009 ja näytellyt siellä pitkään. Kampelan perusteluissa nostettiin esiin myös Marjamäen tekemä järjestötyö muun muassa Satakunnan Sininauhassa ja hänen opetustyönsä nuorten parissa. Palkintoraati toteaa, että tämän vuoden Kampela-palkinto on paitsi tunnustus tähänastisesta työstä, myös rohkaisu jatkaa eteenpäin.

