Tuhannelle jaettu lopputilejä ennakkoon, järjestöleikkausten kohteet ovat yhä auki
Satakunnan yhteisökeskuksen toiminnanjohtaja Milja Karjalainen elää monen muun järjestöihmisen tavoin suuressa epätietoisuudessa siitä, mihin ensi vuoden 84 miljoonan järjestöleikkaukset johtavat.
Pauli Uusi-Kilponen
Milja Karjalainen johtaa Yhteisökeskusta, joka tukee satakuntalaisten yhdistysten toimintaa. 21 niistä on STEAn eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen avustusten piirissä. Hänellä, jos kenellä, on hyvä näkemys siitä, missä järjestökentällä mennään. Hän tekee parhaillaan väitöskirjaa STEAn valtionavustusleikkausten vaikutuksista ja niiden käsittelystä poliittisessa prosessissa.
Karjalainen näkee paljon moitittavaa siinä, miten koko leikkaushanke on edennyt. Leikkauksia on hallituskaudella sekä lisätty että aikaistettu ilman vaikutusten arviointia.
– Tällä hetkellä tiedossa on, että STEA julkaisee oman vaikutusarvionsa vasta joulukuussa samalla, kun se julkaisee avustusehdotuksen vuoden 2027 avustuksista, selvittää Karjalainen.
Tässä vaiheessa avustuksista on kuitenkin muutamassa vuodessa leikattu jo puolet ilman tietoa, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia sillä on.
Järjestöillä on sen sijaan velvollisuus raportoida vuosittain STEAlle toimintansa tuloksista ja vaikutuksista sekä avustusvarojen käytöstä.
– Ihmisille annettavan avun ja järjestöjen toiminnan näkökulmasta erityisen vaikeaa on se, että lopulliset päätökset leikkauksista tehdään vuodenvaihteen jälkeen, Karjalainen harmittelee.
Tästä syystä usean järjestön on ollut pakko reagoida jo nyt tilanteeseen ja varautua ennakkoon avustusleikkauksiin muun muassa irtisanomalla henkilöstöään.
– Näin siksi, että monella on pitkä irtisanomisaika ja järjestö voisi ajautua konkurssiin, mikäli alkuvuonna tulisikin päätös, ettei avustusta tulekaan, muistuttaa Karjalainen.
Karjalainen vahvistaa STEAn julkaiseman tiedon, jonka mukaan ainakin 1 000 henkilöä jää työttömäksi avustusleikkausten seurauksena. Olennaisinta on kuitenkin se, että monet ihmiset jäävät ilman järjestöjen tarjoamaa apua ja leikkaukset lisäävät julkisten palveluiden tarvetta.
– Se tietää ilman muuta kustannusten nousua. Vapaaehtoistyö järjestöissä ei toimi itsestään, Karjalainen sanoo.
Yhtä STEA-palkattua työntekijää kohti järjestöissä toimii keskimäärin 23 vapaaehtoista. Kaiken vapaaehtoistyön kokonaisarvoksi Suomessa lasketaan 3,2 miljardia euroa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on puhunut siitä, miten painopiste siirretään kohtaavaan työhön. Hän on puhunut myös hillotolpista ja rälsseistä.
– Valtaosa yhdistyksistä ei maksa hallituksen jäsenille palkkioita, Karjalainen toteaa.
Hänen mukaansa keskimäärin avustuksia saavien järjestöjen työntekijöiden palkka on alle suomalaisen keskipalkan eli noin 3 600 euron.
– Kun järjestöille määrättiin 75 000 euroa vuodessa (noin 6 200 euroa kuukaudessa) palkkakatoksi, niin katto koski vain kahta prosenttia STEA-avustuksista palkkaa saavista. Palkkakaton ylittävät lähinnä asiantuntijalääkärit ja neuvontaa tekevät juristit, sanoo Karjalainen.
Järjestöissä on yksimielisesti todettu, että leikkaukset iskevät myös kohtaavaan työhön.
– Kohtaavan työn painotus on sinänsä hyvä ja ymmärrettävä, mutta leikkausmäärä on niin suuri, että se ei voi olla vaikuttamatta myös kohtaavaan työhön. Järjestöillä on lisäksi valtiolta tulleet merkittävät hallinnolliset ja raportointiin liittyvät vastuut, joita on mahdotonta toteuttaa, jos avustusta saa vain kohtaavaan työhön, Karjalainen pohtii.
Suomen sosiaali- ja terveys SOSTE ry ja Hyvinvointiala Hali Ry ovat kartoittaneet leikkausten seurauksia järjestökyselyillä. Kuluvan vuoden elokuussa julkaistun kyselyn mukaan 80 prosenttia sotejärjestöistä arvioi joutuvansa lopettamaan jonkin toimintamuodon. 40 prosenttia pitää koko järjestön lakkauttamista mahdollisena.
Vaalikaudella 2023–2027 sote-järjestöjen valtionavustukset puolittuvat noin 384 miljoonasta noin 190 miljoonaan euroon, ja vuonna 2027 leikkaus on 84 miljoonaa euroa eli kolmannes.

