Tutkija: Porin keskustan ”DDR-tyyli” ei ole totta
Porin keskustan rakennuksia on kansan suussa useina arvosteltu ”kuin DDR:stä” eli entisestä Itä-Saksasta tulevaksi”. Tutkijan mukaan väite ei pidä kuitenkaan paikkaansa.
Jukka Vilponiemi
Porin ydinkeskustan, erityisesti kauppatorin ympärillä olevien kerrostalojen arkkitehtuuria on useina haukuttu rumaksi, ja kansan suussa kuulee usein puhuttavan niiden olevan kuin suoraan DDR:stä.
Eikä väittämä koske vain Poria, silla vastaavaa kuulee puhuttavan monissa muissakin kaupungeissa.
Suomalaista betonirakentamista Turun yliopistossa tutkinut ja aiheesta useita tietokirjoja kirjoittanut Mikko Laaksonenkin tuntee väittämän, mutta hänen mukaansa se ei pidä paikkaansa.
– Itse asiassa entisen itäblokin maiden kuten DDR:n ja Puolan arkkitehdit kävivät 1960-luvulla ahkerasti ottamassa mallia suomalaisesta kaupunkisuunnittelusta ja arkkitehtuurista, Laaksonen huomauttaa.
– Ottamatta kantaa siihen, onko tuon ajan arkkitehtuuri rumaa vai kaunista, se ei ole kuitenkaan peräisin itäblokin maista. Eikä DDR:ssä ole välttämättä samanlaisia taloja, hän sanoo.
Otavankatu 3:ssa olevaa entistä virastotaloa uhkaa purku.
Kuva: Jukka Vilponiemi
Mikko Laaksonen oli äskettäin Porissa luennoimassa erityisesti 1970-luvulla vallalla olleesta modernista betoniarkkitehtuurista eli brutalismista. Tyylin nimi kuvaa paljasta betonipintaa, joka oli tyylille ominaista.
Yksi tyylilajin edustajista Porissa on Satakunnan Museo, joka vihittiin käyttöönsä Porin päivänä 50 vuotta sitten. Luentopaikkanakin oli Satakunnan Museo, jonka erityisesti sisätilojen arkkitehtuuria Laaksonen kehui kauniiksi.
Ulkoa Porin silloisen kaupunginarkkitehdin Olof Kuttnerin suunnittelema museorakennus on jakanut porilaisten mielipiteitä. Monen mielestä moderni tyyli ei soveltunut vanhan Kivi-Porin jatkeeksi.
Porin torin ympäristöön ei ole haettu mallia DDR:stä.
Kuva: Jukka Vilponiemi
Satakunnan Museon merkkipäivä liittyy Porin Päivän tämänvuotiseen teemaan, joka on keski-ikäinen kaupunkikeskusta. Tähän teemaan sekä brutalismiin sopivat myös Porin teatterin vuonna 1975 valmistunut pienen näyttämön laajennus ja Otavankatu 3:een vuonna 1972 valmistunut entisten teknisten laitosten virastorakennus, jota nyt uhkaa purkaminen.
1976 valmistunut, Olli Steenin suunnittelema kirjasto-työväenopistotalo.
Kuva: Sanna Jääskeläinen
Brutalistinen on myös 1976 valmistunut ja Olli Steenin suunnittelema kirjasto-työväenopisto, jota Mikko Laaksonen kehui sekä ulkoa että sisältä kauniiksi. Hän piti valitettavana sitä, etteivät virka-arkkitehtien, jollainen Olli Steenkin oli, työt ole liiemmin saaneet julkisuutta arkkitehtialan julkaisuissa.
Rakennuksen kohtalosta on Porissa kiistelty muun muassa sisäilmaongelmien takia. Laaksonen varoitteli kaupungin päättäjiä kuitenkin siitä, että kirjastotalon purkaminen olisi virhe.
– Kuntien päättäjät turvautuvat nykyisin liian helposti rakennusten purkamiseen, kun tarkasti suunniteltu peruskorjaus pidentäisi huomattavasti rakennusten ikää ja nostaisi koko keskustan arvoa.
Teljäntori on keski-ikäinen rakennus Porin keskustassa.
Kuva: Jukka Vilponiemi
Saman aikakauden rakennuksia Porin keskustassa ovat Teljäntori, Ratsula, Sokoksen tavaratalo sekä nykyisin kauppakeskus Isokarhuna tunnettu Centrumin tavaratalo sekä Porin seurakuntakeskus puistojen risteyksessä. Betonibrutalismia edustaa Porissa myös Yyterin hotelli.
Muualla Satakunnassa Mikko Laaksonen nosti esille Huovinrinteen varuskunnan ruokalan, urheilutalon ja sotilaskodin, Säkylän seurakuntatalon ja Harjavallan kirkon.