Ulvilalaiselle Saijalle tehtiin kolmen kuukauden iässä sydänleikkaus Helsingin lastensairaalassa – Tulevaisuuden sydänlapsilla voi olla vaikeampaa
Kun Saija Palomäki syntyi, hän tarvitsi sydänleikkauksen selviytyäkseen. Sydänlapset ja -aikuiset ry on huolissaan siitä, joudutaanko pieniä sydänpotilaita lähettämään tulevaisuudessa ulkomaille leikattavaksi.
Pauliina Vilpakka
7.–14. helmikuuta vietetään kymmenettä kertaa Kansainvälistä Sydänlasten viikkoa. Ulvilalainen Saija Palomäki on entinen sydänlapsi, nykyinen sydänaikuinen.
Kun Saija aikanaan syntyi, parin päivän ikäisenä hänellä todettiin sydänvika. Saija-vauvan sydämen kammioväliseinässä oli monta reikää. Joskus vauvalla voi olla kammioväliseinässä esimerkiksi yksi reikä, joka umpeutuu itsestään, kun lapsi kasvaa. Saijan sydämessä reikiä oli monta, ja hän tarvitsi sydänleikkauksen.
Elämänsä ensimmäiset kolme kuukautta hän vietti sairaalassa. Vanhempia odottivat kotona sukulaiset ja ystävät, joille piti selittää, miksei vauva päässytkään heidän kanssaan kotiin sairaalasta.
Sydänvikansa vuoksi vauva ei kyennyt imemään maitoa, niin kuin muut vauvat. Häntä ruokittiin leikkaukseen asti suurimmaksi osaksi nenämaha-letkulla.
Kolmen kuukauden iässä Saija pääsi sydänleikkaukseen Helsingin lastensairaalaan, jonne Suomessa on keskitetty kaikki sydänlasten korjaava leikkaushoito. Leikkaus meni hyvin, ja toipuminen myös. Pikkuhiljaa vauva alkoi syömään normaalisti. Kasvaessaan hän pystyi elämään normaalia elämää ja liikkumaan aivan kuten muutkin lapset.
Saija tietää olevansa onnekas, kun sydänvika tuli kerralla kuntoon. Sydämen kuntoa seurattiin viiden vuoden välein siihen asti, kun Saija oli 25-vuotias. Sen jälkeen seuraaminen lopetetiin, koska kardiologi totesi sydämen olevan hyvässä kunnossa.
Suomessa syntyy vuosittain noin 350-400 lasta, joilla on synnynnäinen sydänvika. Moni joutuu käymään läpi useita leikkauksia elämänsä aikana, ja sydänvika voi rajoittaa elämää. Synnynnäisestä sydänviasta puhuttaessa tarkoitetaan yleisimmin erilaisia sydämen ja suurten verisuonten rakennevikoja. Joukkoon lukeutuvat myös erilaiset rytmihäiriösairaudet ja perinnölliset sydänlihassairaudet.
Onneksi Suomessa synnynnäisiä sydänvikoja osataan hoitaa hyvin. Viime aikoina Sydänlapset ja -aikuiset ry on kuitenkin ollut kovin huolissaan uutisista, joiden mukaan Helsingin Uuden lastensairaalan tehohoitopaikat eivät enää riitä. Leikkausjonojen purkamiseksi pieniä potilaita suunnitellaan lähetettäväksi sydänleikkaukseen ulkomaille, muiden Pohjoismaiden yliopistosairaaloihin.
– Kun ajattelee, että ensin on synnytys. Sitten siinä on se pieni nyytti, sydänvika ja tehohoidot. Sitten perheelle kerrotaan, että teidät joudutaan nyt lähettämään Tanskaan, koska leikkausta ei pystytä tekemään Suomessa. Se on aikamoinen ruljanssi vanhemmille, Saija huokaa.
Saija on ammatiltaan sairaanhoitaja. Hän on myös Sydänlapset ja -aikuiset ry:n Satakunnan alueosaston sihteeri. Yhdistys haluaa levittää tietoisuutta synnynnäisistä sydänvioista ja perinnöllisistä sydänsairauksista, sekä elämästä sydänsairauden kanssa.
Hän kannustaa sydänpotilaita lähtemään mukaan yhdistyksen toimintaan. Saijalle itselleen siihen osallistuminen on tuonut uusia ystäviä ja tuttavia, joilta on saanut vertaistukea. Satakunnan alueosastossa jäseniä on noin 70, ja yhteisiä tapahtumia järjestetään vähintään kerran kuussa.
Sydänlasten viikolla keskiviikosta eteenpäin Yyterin Punaisen Tuvan maastossa voi tutkailla Sydänlapset ja -aikuiset ry:n ripustamaa Sydänpuistoa, joka tarjoaa tietoa synnynnäisistä sydänsairauksista. Yhdessä sydämessä on myös QR-koodi, jonka kautta toiminnalle voi tehdä lahjoituksen.
Lue lisää:

