Vieraslajit leviävät maailmassa ennennäkemättömän nopeasti – myös Suomen vieraslajityössä olisi luontopaneelin mukaan parannettavaa
Maiju Ylipiessa / STT
Vieraslajit leviävät nyt maailmassa ennennäkemättömän nopeasti, sanoo hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES tuoreessa arviointiraportissaan.
Ihmisten mukana levinneitä haitallisia vieraslajeja on raportin mukaan yli 3 500, ja niiden aiheuttamien uhkien ennustetaan tulevaisuudessa vain kasvavan. Vieraslajit ovat uhka muun muassa luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten ruokavarannoille, ja ne voivat esimerkiksi levittää tauteja.
Haitalliset vieraslajit ovat olleet merkittävä tekijä 60 prosentissa ja ainoa tekijä 16 prosentissa paneelin rekisteröimistä maailmanlaajuisista eläinten ja kasvien sukupuutoista.
Tehokkaimmin haitallisia lajeja torjutaan ennaltaehkäisemällä, toteavat sekä IPBES että Suomen luontopaneeli, joka on antanut raportin pohjalta suosituksia Suomen vieraslajipolitiikalle.
– Vieraslajikysymys on yksi viidestä suuresta luontokadon aiheuttajasta, mutta se on ehkä vähiten saanut huomiota osakseen, perustelee luontopaneelin puheenjohtaja, ekologian professori Janne Kotiaho STT:lle aiheen merkitystä.
Suomen luontopaneelin mukaan ely-keskukset ovat haitallisten vieraslajien torjunnassa avainasemassa. Paneeli toivookin vieraslajityöhön riittäviä resursseja, jotta ne pystyisivät tiukemmin valvomaan haitallisten vieraslajien poistoa.
Kansallisen vieraslajilain mukaan vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muuten käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Laki koskee haitallisia vieraslajeja, jotka on listattu EU:n vieraslajiluetteloon tai Suomen kansalliseen vieraslajiluetteloon, josta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
EU:n vieraslakiasetuksen mukaan haitallisten vieraslajien luettelossa tulisi keskittyä lajeihin, joiden haittavaikutuksia voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää kustannustehokkaalla tavalla.
Suomen vieraslajiluettelot eivät luontopaneelin mukaan ole kattavia. Paneeli suosittelee, että luetteloihin sisällytettäisiin kaikki mahdollisesti haitalliset vieraslajit, eikä vain kaikkein haitallisimmat ja kustannustehokkaimmin torjuttavissa olevat lajit.
– Jos jonkin lajin torjuminen olisi erityisen kallista, se ei tuolla perusteella olisi näillä listoilla, vaikka se olisi haitallinenkin. Ehkä kannattaisi harkita, onko siinä parantamisen varaa, Kotiaho kritisoi kustannustehokkuusperustetta.
Kaikista Suomen vieraslajeista haitallisiksi on arvioitu noin 160, joista vieraslajiluettelossa on vajaat 40. Kattavampi luettelo olisi Kotiahon mukaan tarpeen, jotta haitalliset lajit tunnettaisiin paremmin ja niiden omaehtoinen torjuminen olisi helpompaa.
– Että ehkä minä nyt kuitenkin valitsen jonkin toisen lajin omaan puutarhaani kuin sellaisen, joka saattaa olla haitallinen vieraslaji.
Haitallisten vieraslajien torjuntaan voi osallistua vaikkapa jättämällä ulkomaiset nettikaupat väliin ja tilaamalla taimet ja siemenet kotimaisilta kaupoilta ja tuottajilta, Kotiaho sanoo.
Vieraslajilain ympäristöön päästämisen kielto ei koske kasvin taimien istuttamista tai kasvin siementen kylvämistä silloin, jos ei ole vaaraa lajin leviämisestä. Luontopaneelin mielestä poikkeuksen poistamista laista voisi harkita ja vieraslajien käyttöä viherrakentamisessa tulisi aktiivisesti välttää tai jopa rajoittaa.
– Vieraslajeista suurin osa ei ole haitallisia, eikä niiden käyttöä tarvitse kokonaan kieltää. Mutta enemmän hyötyä Suomen luonnolle olisi siitä, että käytetään kotimaisia, Kotiaho sanoo.
Kotiahon mukaan ei myöskään ole olemassa tarkkaa määritelmää siitä, milloin lajin leviämisestä ei olisi vaaraa, eikä lajin aisoissa pysyminen ole siten koskaan varmaa.
Paneeli huomauttaa myös, ettei ihmisen mukana leviäviä vieraslajeja tule sekoittaa tulokaslajeihin, joiden leviäminen uusille alueille tapahtuu luonnostaan, esimerkiksi ilmaston lämpenemisen myötä.
