Ari An­te­roi­nen

Jari Ho­lo­pai­nen, 66, ajaa Rau­man Gyy­tin bus­sin va­ri­kol­le, tank­kaa vä­hän AD Blu­e­ta, pe­see tuu­li­la­sin ja ajaa au­ton odot­ta­maan seu­raa­vaa kus­kia. Työ­vuo­ro koos­tuu pai­kal­lis­lii­ken­teen ajois­ta ja kou­lu­luis­kul­je­tuk­sis­ta.

– Ei­len kä­vin pari ker­taa Po­ris­sa. Jos­kus käyn nel­jä­kin ker­taa päi­väs­sä, se jo vä­hän puu­dut­taa, Ho­lo­pai­nen sa­noo.

Huol­ta­mon pöy­däs­sä mies ker­too, et­tä on sitä muu­al­la­kin som­pail­tu.

Ho­lo­pai­nen viet­ti elä­mäs­tään noin 28 vuot­ta USA:ssa ja ajoi ai­ka­naan rek­kaa ne­li­sen vuot­ta.

– Siel­lä oli työ­a­jat vä­hän eri luok­kaa, mitä tääl­lä. Kun täy­sin le­vän­nee­nä läh­det ajoon, käyn­nis­tyy 14 tun­nin ik­ku­na, jon­ka ai­ka­na saat ajaa 11 tun­tia. 14 tun­nin ai­ka­na saat ja­kaa päi­vän mie­le­si mu­kaan. Mut­ta 14 tun­nin jäl­keen pi­tää ol­la 10 tun­nin tau­ko. Sit­ten au­ke­aa taas liik­keel­le­läh­dös­tä uu­si 14 tun­nin ik­ku­na, Ho­lo­pai­nen avaa.

– Vii­kos­sa saa seit­se­män päi­vän ai­ka­na teh­dä 70 tun­tia töi­tä. Sen jäl­keen on 34 tun­nin tau­ko.

Yh­dys­val­lois­sa ylei­sin no­peus­ra­joi­tus moot­to­ri­teil­lä on 65 mai­lia tun­nis­sa, eli noin 105 ki­lo­met­riä tun­nis­sa.

– Toi­saal­ta jos­sain Ne­va­das­sa, mis­sä ei näy ta­lo­ja tai edes pui­ta, saa­vat kaik­ki ajaa sa­taa­kol­me­a­kymp­piä, Ho­lo­pai­nen ker­too.

– Eräs tut­ki­mus ker­toi, et­tä vä­hem­män tu­lee on­net­to­muuk­sia, kun kai­kil­la on sama no­peus. Tu­lee vä­hem­män yl­lät­tä­viä ti­lan­tei­ta.

Elo­ku­vis­sa ja sar­jois­sa rek­ka­kus­kien elä­mää ro­man­ti­soi­daan ja au­rin­ko pais­taa ai­na. To­del­li­suus tai­taa ol­la toi­sen­lais­ta?

– Kyl­lä se ihan työ­tä on. Toki hie­no­ja mai­se­mia on kiva kat­soa en­sim­mäi­sel­lä, toi­sel­la ja eh­kä kol­man­nel­la­kin ker­ral­la, kun aje­lee jos­sain Kal­li­o­vuo­ril­la. Mut­ta puo­let ajas­ta on pi­me­ää, Ho­lo­pai­nen hy­mäh­tää.

Mo­nen­lais­ta ke­li­ä­kin on saa­nut ko­kea.

– Jos­tain Ka­li­for­ni­as­ta läh­det­tä­es­sä oli rei­lus­ti läm­min­tä. Kun pää­sim­me vä­hän ylem­mäs, oli jo 13 as­tet­ta pak­kas­ta. Tämä sa­man päi­vän ai­ka­na. Ja sit­ten esi­mer­kik­si Wy­o­min­gis­sa moot­to­ri­tie nou­see 2 000 met­riin. Ker­ran tie lai­tet­tiin poik­ki lu­mi­myrs­kyn ta­kia. Ka­ve­ri tie­si oi­ko­tien, jon­ka olo­suh­teet ala­mä­es­sä oli­vat jär­kyt­tä­vät. Tie oli jääs­sä ja au­toa ei oli­si saa­nut py­säy­tet­tyä, jos oli­si pi­tä­nyt. Men­tiin niin hil­jaa alas kuin us­kal­let­tiin. Lii­an hil­jaa aja­es­sa rek­ka läh­ti­si lui­suun.

Suo­mes­sa näy­tet­tiin taan­noin re­a­li­ty­sar­jaa Rah­din­met­säs­tä­jät, jos­sa seu­rat­tiin suo­ma­lais­ten rek­ka­kus­kien elä­mää Poh­jois-Ame­ri­kas­sa. Sar­jas­sa nä­kyi myös Ho­lo­pai­sel­le tut­tu­ja kas­vo­ja.

– Sii­nä seu­rat­tiin seit­se­mää hen­ki­löä, jois­ta nel­jä tun­nen hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Ihan mie­lel­lä­ni seu­ra­sin oh­jel­maa, vaik­ka ei se mie­les­tä­ni ol­lut ihan to­den­pe­räi­nen. Ai­na oli kau­nis il­ma ja on­gel­mis­ta sel­vit­tiin mu­ka­vas­ti.

Nyt Ho­lo­pai­nen is­tuu bus­sin ra­tis­sa Suo­mes­sa. Mikä toi ta­kai­sin?

– Työ oli Ame­ri­kas­sa sel­lais­ta, et­tä ha­et­tiin täy­si kär­ry jos­tain ja ajet­tiin se jon­ne­kin. Siel­tä uu­si kär­ry pe­rään. Alus­sa se oli hie­noa, sit­ten vaan työ­tä, Ho­lo­pai­nen vas­taa.

Työ­hön ei kuu­lu­nut las­taa­mis­ta, saa­ti muu­ta lii­kun­taa. Vain ajoa ja le­poa.

– Ter­veys oli yk­si syy, mik­si tu­lin ta­kai­sin.

Ho­lo­pai­nen on ny­ky­ti­lan­tee­seen tyy­ty­väi­nen.

– En­sin tein tääl­lä ja­ke­lu­hom­mia pa­ket­ti­au­tol­la. Oli­han pa­luu vä­hän kult­tuu­ris­hok­ki, vaik­ka tääl­lä olin vä­lil­lä käy­nyt­kin, Ho­lo­pai­nen tun­nus­taa.