Met­sä­kes­kus­te­lu on ajau­tu­nut MTK:n uu­den pu­heen­joh­ta­jan Tero Hem­mi­län mu­kaan ris­ti­rii­tai­seen ja tar­koi­tus­ha­kui­seen ase­tel­maan.

– Met­sät näh­dään il­mas­to­po­li­tii­kan on­gel­ma­na, vaik­ka ne ovat to­si­a­si­as­sa olen­nai­nen osa rat­kai­sua. Met­sä­kes­kus­te­luun tar­vi­taan ko­ko­nais­val­tai­sem­paa ajat­te­lua, fak­to­ja ja yk­si­tyi­sen omai­suu­den suo­jan kun­ni­oit­ta­mis­ta.

– Met­siin liit­ty­viä ky­sy­myk­siä tar­kas­tel­laan pa­loit­tain, hii­li­nie­lui­na, hak­kuu­mää­ri­nä tai suo­je­lup­ro­sent­tei­na il­man, et­tä ym­mär­re­tään ko­ko­nais­vai­ku­tuk­sia met­sä­no­mis­ta­jil­le, kan­san­ta­lou­del­le tai il­mas­tol­le. Näin pää­dy­tään väis­tä­mät­tä vää­riin joh­to­pää­tök­siin, mikä ei ole met­sä­no­mis­ta­jien, mut­ta ei myös­kään Suo­men tai il­mas­to­ta­voit­tei­den edun mu­kais­ta, Hem­mi­lä sa­noo.

Vii­me vuo­sien met­sä­kes­kus­te­lua on hal­lin­nut huo­li hii­li­nie­lu­jen heik­ke­ne­mi­ses­tä.

– Met­sien hak­kuut nos­te­taan ti­kun nok­kaan, vaik­ka fos­sii­lis­ten polt­to­ai­nei­den ala­sa­jon tu­li­si ol­la il­mas­to­po­li­tii­kan ydin­tä. Suo­men met­sät kas­va­vat enem­män kuin nii­tä ha­ka­taan ja puus­to on edel­leen vah­va hii­li­nie­lu. Hii­li­nie­lu­las­kel­mia hei­lut­ta­vat eri­tyi­ses­ti maa­pe­rä­pääs­töt, joi­den mit­taa­mis­me­ne­tel­mät ovat eri­lai­sia jä­sen­mais­sa.

– Kun maa­pe­rä­pääs­töt kas­va­vat il­mas­ton läm­pe­ne­mi­sen seu­rauk­se­na, hak­kui­den vä­hen­tä­mi­nen ei ole rat­kai­su on­gel­maan. Met­sä­ta­lous ei ole il­mas­ton­muu­tok­sen syy, ei­kä sii­tä pidä teh­dä muu­tok­sen mak­su­mies­tä, Hem­mi­lä muis­tut­taa.

Hak­kui­den vä­hen­tä­mi­nen tuo Hem­mi­län mu­kaan kan­san­ta­lou­teen mil­jar­di­me­ne­tyk­siä ja voi joh­taa sii­hen, et­tä hak­kuut siir­ty­vät Suo­men ul­ko­puo­lel­le mai­hin, jois­sa met­sien hoi­to ja il­mas­to­vai­ku­tuk­set ovat huo­mat­ta­vas­ti hei­kom­mal­la ta­sol­la.

– Kun Suo­mi on vien­ti­ve­toi­nen kan­san­ta­lous, ta­lous­kas­vun tu­kah­dut­ta­mi­nen hak­kuu­kiel­loil­la ja ra­joi­tuk­sil­la sa­mal­la kun jul­ki­set me­not kas­va­vat, on yh­tä­lö, joka ei toi­mi.

Met­sä­no­mis­ta­jien tur­hau­tu­mi­nen met­sä­kes­kus­te­lun syyl­lis­tä­viin asen­tei­siin nä­kyy Hem­mi­län mu­kaan sel­väs­ti mie­li­pi­de­mit­tauk­sis­sa.

– Syyl­lis­tä­vä pu­he­ta­pa ja jat­ku­vat vaa­ti­muk­set ra­joi­tuk­sis­ta ko­e­taan epä­oi­keu­den­mu­kai­sik­si. Met­sät miel­le­tään jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa usein ”yh­tei­sek­si omai­suu­dek­si”, vaik­ka val­ta­o­sa Suo­men met­sis­tä on yk­si­tyi­ses­sä omis­tuk­ses­sa.

– Kun yli puo­let Suo­men met­sis­tä on yk­si­tyis­ten omis­tuk­ses­sa, he ovat jo si­to­neet val­ta­van mää­rän hiil­tä met­sä­o­mai­suu­del­laan. Jos tuo hii­li­mää­rä hin­noi­tel­tai­siin mark­ki­noil­la, pu­hut­tai­siin erit­täin mer­kit­tä­vis­tä ra­ha­sum­mis­ta, Hem­mi­lä huo­maut­taa.

Hem­mi­län mu­kaan met­sä­no­mis­ta­jat ei­vät ole il­mas­to­tal­koi­den va­paa­mat­kus­ta­jia tai ha­lut­to­mia sii­hen osal­lis­tu­maan.

– Päin­vas­toin. Va­paa­eh­toi­sen suo­je­lun eli niin hil­jai­sen suo­je­lun pii­ris­sä on yli mil­joo­na heh­taa­ria met­sää, mikä vas­taa lä­hes 200 Nuuk­si­on kan­sal­lis­puis­toa.

– Tah­toa met­sien vas­tuul­li­seen hoi­toon ja suo­je­luun löy­tyy, mut­ta met­sä­o­mai­suut­ta ei voi ot­taa il­man kor­vaus­ta. Tämä kos­kee myös esil­lä ol­lei­ta eh­do­tuk­sia hak­kui­den ra­joi­tuk­sis­ta. Pe­rus­tus­lain suo­jaa­ma yk­si­tyi­nen omai­suus on met­sä­po­li­tii­kan pe­rus­kal­lio.

Met­siin koh­dis­tu­via eri­lai­sia käyt­tö­tar­pei­ta voi­daan rat­kais­ta tu­le­vai­suu­des­sa mark­ki­na­eh­toi­sil­la me­ka­nis­meil­la.

– Hii­li­kaup­pa, luon­to­ar­vo­kaup­pa ja muut kau­pal­li­set inst­ru­men­tit voi­vat tar­jo­ta met­sä­no­mis­ta­jil­le kei­non osal­lis­tua il­mas­to- ja luon­to­ta­voit­tei­siin oi­keu­den­mu­kai­ses­ti.

– Luon­to­ar­voil­la pi­tää ol­la hin­ta. Jos niil­lä ei ole ky­syn­tää ei­kä mark­ki­na­hin­taa, ne jää­vät hel­pos­ti pel­kik­si po­liit­ti­sik­si is­ku­lau­seik­si, ku­ten tä­hän saak­ka on käy­nyt. Jo­kai­sen oi­keus ei voi tar­koit­taa sitä, et­tä luon­to­ar­vo­jen kau­pal­lis­ta­mi­ses­sa met­sä­no­mis­ta­ja jää nuo­le­maan näp­pe­jään.

Puu­ra­ken­ta­mis­ta Hem­mi­lä pi­tää Suo­mel­le val­ta­va­na mah­dol­li­suu­te­na.

– Se yh­dis­tää il­mas­to­hyö­dyt, te­ol­li­suu­den ja met­sä­no­mis­ta­jien edun. Puun hii­li­ja­lan­jäl­ki on mo­nin­ker­tai­ses­ti pie­nem­pi kuin be­to­nin tai te­räk­sen, ja puu­hun si­tou­tu­nut hii­li säi­lyy ra­ken­nuk­sis­sa va­ras­toi­tu­nee­na koko elin­kaa­ren­sa ajan.

– Vaik­ka puu­ra­ken­ta­mi­nen on il­mas­to­te­ko, sitä kos­ke­va vä­hä­hii­li­seen ra­ken­ta­mi­seen oh­jaa­va lain­sää­dän­tö jäi tor­sok­si. Vaik­ka ra­ken­ta­mi­sen pääs­töt ovat val­ta­vat, meil­lä ei ole löy­ty­nyt po­liit­tis­ta tah­to­ti­laa teh­dä vä­hä­hii­li­ses­tä ra­ken­ta­mi­ses­ta il­mas­to­po­li­tii­kan työ­ka­lua.

Kun EU:sta on vii­me vuo­si­na tul­lut poik­keuk­sel­li­sen pal­jon met­siin vai­kut­ta­via aloit­tei­ta, se on joh­ta­nut kan­sal­li­sen toi­mi­val­lan ka­ven­tu­mi­seen met­sä­po­li­tii­kas­sa.

– EU pyr­kii vai­kut­ta­maan kan­sal­li­seen met­sä­po­li­tiik­kaan il­mas­to- ja ym­pä­ris­tö­po­li­tii­kan kaut­ta. Ku­ten met­sä­bi­o­ta­lou­den tie­de­pa­nee­li on osoit­ta­nut, met­sä­a­loit­tei­den yh­teis­vai­ku­tuk­sia ei ole riit­tä­väs­ti sel­vit­ty. Esi­mer­kik­si en­nal­lis­ta­mi­sa­se­tuk­sen kus­tan­nuk­set voi­vat nous­ta mil­jar­dei­hin.

– Jä­sen­mai­hin ei voi­da so­vel­taa sa­maa met­sä­po­li­tiik­kaa, kos­ka olo­suh­teet ovat eri­lai­sia. Suo­mes­sa met­sä­sek­to­rin ta­lous- ja työl­li­syys­vai­ku­tuk­set ovat suh­teel­li­ses­ti jä­sen­mai­den suu­rim­mat.

Hem­mi­län mu­kaan MTK tu­lee jat­ka­maan uu­den pu­heen­joh­ta­jan ai­ka­na ak­tii­vis­ta, fak­toi­hin no­jaa­vaa ja rat­kai­su­kes­keis­tä edun­val­von­taa EU:n suun­taan.

– Pi­dän tär­ke­ä­nä, et­tä uu­si ko­mis­sio to­teut­taa oh­jel­maan­sa kir­jaa­maa ta­voi­tet­ta siir­tää met­sä­bi­o­ta­lou­den pai­no­pis­tet­tä il­mas­to- ja ym­pä­ris­tö­toi­mis­ta koh­ti met­sien kes­tä­vää käyt­töä ja met­sä­te­ol­li­suu­den kil­pai­lu­ky­vyn tur­vaa­mis­ta.

– Meil­lä on vah­va näyt­tö kes­tä­väs­tä met­sä­ta­lou­des­ta, ja sik­si met­sä­po­li­tii­kan en­si­si­jai­sen pää­tös­val­lan tu­lee säi­lyä pe­rus­so­pi­muk­sen mu­kaan kan­sal­li­sis­sa kä­sis­sä.

Hem­mi­lä muis­tut­taa, et­tä met­sä­sek­to­rin mer­ki­tys kas­vaa maa­kun­nis­sa.

– Met­sät luo­vat työ­paik­ko­ja, pi­tä­vät yl­lä inf­rast­ruk­tuu­ria ja tu­ke­vat alu­ei­den elin­voi­maa. Sa­mal­la ne ovat osa huol­to­var­muut­ta ja tur­val­li­suut­ta. Met­sä ei ole vain luon­to­ar­vo, vaan osa yh­teis­kun­nan pe­rus­ra­ken­tei­ta.

– Met­sä­kes­kus­te­lun po­la­ri­saa­tio nä­kyy eri­tyi­ses­ti kau­pun­kien ja maa­seu­dun vä­lil­lä. Tut­ki­mus­ten mu­kaan met­sä­tie­tä­mys on hei­koin­ta alu­eil­la, jois­sa kes­kus­te­lua käy­dään ää­nek­käim­min. Tämä on myös vies­tin­näl­li­nen haas­te, kun eri­lai­set ar­vot haas­ta­vat fak­to­ja.

Läh­de: Suo­men Met­sä­sää­ti­ön uu­tis­kir­je

Teks­ti: Mark­ku Lauk­ka­nen, mark­ku.lauk­ka­nen@au­di­o­me­dia.fi