MTK:n met­sä­val­tuus­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Mik­ko Tii­ro­lan mu­kaan EU:n il­mas­to­po­li­tiik­ka tar­vit­see suun­nan­muu­tok­sen, jos­sa met­sien roo­li ar­vi­oi­daan uu­del­leen.

– Pää­on­gel­man eli fos­sii­lis­ten käy­tön vä­hen­tä­mi­ses­sä on edel­leen mo­nil­la jä­sen­mail­la pal­jon teh­tä­vää.

– EU:n il­mas­to- ja maan­käyt­tö­sek­to­rin LU­LUCF-ase­tus pe­rus­tuu van­hen­tu­nei­siin ole­tuk­siin met­sien hii­li­nie­luis­ta ja nii­hin poh­jau­tu­va kan­sal­li­nen il­mas­to­la­ki on vie­mäs­sä Suo­mea har­haan. Meil­lä ra­ken­net­tiin il­mas­to­la­ki ole­tuk­sel­le vah­vois­ta hii­li­nie­luis­ta, jot­ka ei­vät enää to­teu­du uu­sien mit­taus- ja mal­lin­nus­ta­po­jen pe­rus­teel­la, Tii­ro­la sa­noo.

LU­LUCF-ase­tus ei koh­te­le Tii­ro­lan mu­kaan jä­sen­mai­ta ta­sa­ver­tai­ses­ti, kos­ka jä­sen­mai­den mit­taus­ta­vat ei­vät ole ver­tai­lu­kel­poi­sia.

– Vaik­ka Suo­mi te­kee tark­kaa in­ven­toin­tia met­sä­maan hii­li­ta­sees­ta, val­ta­o­sa EU-mais­ta ei edes mit­taa sitä. Suo­mea uha­taan mit­ta­vil­la sa­koil­la, jos em­me pysy pääs­tö- ja ta­voit­teis­sa, vaik­ka kel­lään maal­la ei ole nie­lu­jen yli­jää­mää myy­tä­vä­nä.

Tii­ro­lan mu­kaan Il­mas­to­pa­nee­lin esit­tä­mät hak­kuu­ra­joi­tuk­set uh­kai­si­vat sa­ha­te­ol­li­suu­den ja koko met­sä­sek­to­rin toi­min­taa ja ai­heut­tai­si­vat jopa mil­jar­dien eu­ro­jen me­ne­tyk­set ja vei­si­vät tu­han­sia työ­paik­ko­ja il­man, et­tä niil­lä oli­si to­del­lis­ta il­mas­to­hyö­tyä.

– Il­mas­to­pa­nee­li ra­ken­taa met­siin liit­ty­vän po­li­tiik­kan­sa pel­kän EU-re­gu­laa­ti­on va­raan ja si­vuut­taa tut­ki­mus­tie­don. Se on hy­vin ou­toa, kun mis­sään muus­sa EU-maas­sa ei ole näin yk­si­puo­lis­ta hai­tal­lis­ta met­sä­kes­kus­te­lua kuin Suo­mes­sa.

Kan­sal­lis­ta il­mas­to­la­kia tu­lee tar­kis­taa.

–Ny­kyi­nen 2035 hii­li­neut­raa­lius­ta­voi­te pe­rus­tuu van­hen­tu­nee­seen tie­toon, ei­kä sitä voi­da saa­vut­taa pel­käs­tään met­sä­nie­lu­jen avul­la. Kun uu­sien hii­li­tek­no­lo­gi­oi­den käyt­töö­not­to ei eh­di mu­kaan ai­ka­tau­luun, se avaa mah­dol­li­suu­den oi­keusp­ro­ses­seil­le, el­lei lain­sää­dän­töä päi­vi­te­tä.

– Me met­sä­no­mis­ta­jat em­me vaa­di kun­ni­an­hi­mos­ta luo­pu­mis­ta, vaan re­a­lis­mia. Il­mas­to­po­li­tii­kan pi­tää no­ja­ta ajan­ta­sai­seen, tut­kit­tuun tie­toon. Muu­ten vaa­ran­ne­taan sekä ta­lous et­tä kan­sa­lais­ten luot­ta­mus, Tii­ro­la ki­teyt­tää.

Il­mas­to­pa­nee­lin aja­mat hak­kuu­ra­joi­tuk­set ja vaa­ti­muk­set met­sien kas­va­vas­ta hii­li­nie­lus­ta ei­vät ole Tii­ro­lan mu­kaan re­a­lis­ti­sia.

– Met­sät ovat epä­var­mo­ja il­mas­to­po­li­tii­kan työ­ka­lu­na, kun ne ei­vät ole kes­tä­viä hii­li­va­ras­to­ja. Ne elä­vät omaa bi­o­lo­gis­ta syk­li­ään, al­tis­tu­vat tu­hoil­le ja pa­la­mi­sel­le. Ka­na­das­sa met­sä­pa­lot tuot­ti­vat 2023 enem­män pääs­tö­jä kuin 130 maa­ta yh­teen­sä ja Kes­ki-Eu­roo­pas­sa mas­sii­vi­set kir­jan­pai­na­ja­tu­hot ro­maut­ti­vat Kes­ki-Eu­ro­pan nie­lut.

– EU:n tu­li­si uu­dis­taa il­mas­to­po­li­tiik­ka niin, et­tä se seu­raa vain met­sien pin­ta-alan ke­hi­tys­tä, ei­kä epä­luo­tet­ta­vaa hii­li­ta­se­mal­lia. Jos met­sä­pin­ta-ala pie­ne­nee, syn­tyy pääs­tö­vas­tuu. Jos se kas­vaa, syn­tyy hy­vi­ty­soi­keus. Hii­len maa­pe­rään si­tou­tu­mis­ta voi­tai­siin ke­hit­tää mark­ki­na­eh­toi­ses­ti hii­li­vil­je­lyn ja ser­ti­fi­oi­dun kom­pen­saa­ti­on avul­la, esit­tää Tii­ro­la.

Jos met­sät kas­va­vat hy­vin, ne si­to­vat hiil­tä enem­män.

– Sen hyö­dyn ar­vi­oin­ti kuu­luu mark­ki­noil­le ei­kä kan­ke­al­le sään­te­lyl­le. Uu­si ko­mis­sio ai­koo oh­jel­mas­saan vä­hen­tää sään­te­lyä. Kun EU:n LU­LUCF-ase­tuk­sen päi­vi­tys on ajan­koh­tai­nen vuo­den 2025 lo­pul­la, nyt oli­si oi­kea het­ki Suo­men hal­li­tuk­sel­le toi­mia ak­tii­vi­ses­ti ja ajaa muu­tos­ta sään­te­lyn pe­ri­aat­tei­siin yh­des­sä mui­den met­säis­ten jä­sen­mai­den kans­sa, eh­dot­taa Tii­ro­la.

Kun Eu­roo­pan kil­pai­lu­ky­ky on jäl­leen ko­mis­si­on agen­dal­la, Tii­ro­lan mu­kaan se avaa po­liit­ti­sen mah­dol­li­suu­den ajaa puu­poh­jai­sia ma­te­ri­aa­le­ja ja rat­kai­su­ja osak­si il­mas­to­po­li­tiik­kaa.

– Täs­sä on po­liit­ti­nen mah­dol­li­suus, jota ei saa hu­ka­ta. EU:ssa tu­li­si ot­taa käyt­töön puu­ra­ken­ta­mi­sen sa­man­tyyp­pi­nen "se­koi­te­vel­voi­te" kuin bi­o­polt­to­ai­neis­sa. Eri­tyi­ses­ti jul­ki­ses­sa ra­ken­ta­mi­ses­sa tu­li­si vaa­tia kas­va­vaa osuut­ta uu­siu­tu­vis­ta ma­te­ri­aa­leis­ta, ku­ten puus­ta.

Tii­ro­la muis­tut­taa, et­tä hii­li ei ole tur­vas­sa met­säs­sä, vaan ra­ken­teis­sa. – Puu säi­lyt­tää hii­len vuo­si­kym­me­nik­si ja työl­lis­tää ja tuo ar­von­li­sää ko­ti­maa­han. Kui­ten­kin kaa­voi­tus­ta teh­dään suur­ten yh­ti­öi­den ja be­to­nin eh­doil­la. Puu­ra­ken­ta­mi­nen jää juh­la­pu­hei­siin, jos sitä ei edis­te­tä konk­reet­ti­sil­la toi­men­pi­teil­lä.

– Ko­ti­mai­sen sa­ha­ta­va­ran käyt­tö on vä­hen­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti, kun pien­ta­lo­ra­ken­ta­mi­nen on ro­mah­ta­nut 90 pro­sent­tia huip­pu­vuo­sis­ta. Ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mi­nen hal­lit­see kent­tää, mut­ta vain kol­me – nel­jä pro­sent­tia ker­ros­ta­lois­ta ra­ken­ne­taan puus­ta, vaik­ka il­mas­to­po­liit­ti­ses­sa pu­hees­sa ja po­liit­ti­sis­sa oh­jel­mis­sa on ta­voit­tee­na puu­ra­ken­ta­mi­sen li­sää­mi­nen.

Läh­de: Met­sä­mies­ten Sää­ti­ön uu­tis­kir­je, teks­ti ja kuva: Mark­ku Lauk­ka­nen, mark­ku.lauk­ka­nen@au­di­o­me­dia.fi