Met­sä­hal­li­tuk­sen Luon­to­pal­ve­lu­jen asi­an­tun­ti­jat osal­lis­tui­vat Eu­roo­pan uni­o­nin luon­to- ja lin­tu­di­rek­tii­vien ra­port­tien laa­din­taan te­ke­mäl­lä luon­to­kar­toi­tuk­sia luon­non­suo­je­lu­a­lu­eil­la ja ko­ko­a­mal­la tie­to­ja myös suo­je­lu­a­lu­ei­den ul­ko­puo­lel­ta. Luon­to- ja lin­tu­di­rek­tii­vit muo­dos­ta­vat pe­rus­tan luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den suo­je­lul­le ja oh­jaa­vat jä­sen­mai­den luon­non­suo­je­lu­toi­mia.

Met­sä­hal­li­tuk­sen Luon­to­pal­ve­luis­ta osal­lis­tui luon­to­di­rek­tii­vin ra­por­toin­tiin 12 asi­an­tun­ti­jaa, jot­ka vas­ta­si­vat 34 la­jin ja 27 luon­to­tyy­pin suo­je­lu­ta­son ar­vi­oin­nis­ta. Met­sä­hal­li­tuk­sen eri­tyi­so­saa­mis­ta ovat muun mu­as­sa poh­joi­set la­jit ja luon­to­tyy­pit sekä ran­nik­ko­luon­to, sai­maan­norp­pa ja mo­net met­sien ja soi­den la­jit.

Ra­port­tien laa­din­ta on suur­työ: sii­hen on osal­lis­tu­nut yh­teen­sä noin sata tut­ki­jaa use­as­ta eri tut­ki­mus­lai­tok­ses­ta ja asi­an­tun­ti­ja­or­ga­ni­saa­ti­os­ta. Luon­to- ja lin­tu­di­rek­tii­vien ra­por­tit toi­mi­te­taan Eu­roo­pan ko­mis­si­ol­le kuu­den vuo­den vä­lein, ja tuo­rein ra­por­toin­ti kä­sit­tää vuo­det 2019–2024.

Ra­por­toin­nis­sa luon­to­tyyp­pien ja la­jien suo­je­lu­ta­sot on ja­et­tu kol­meen luok­kaan: suo­tui­sa, riit­tä­mä­tön ja huo­no. Ra­port­tien kes­kei­sis­tä tu­lok­sis­ta voi lu­kea ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­ri­ön tie­dot­tees­ta.

Naa­lin ti­lan­ne on pa­ran­tu­nut edel­li­sen ra­por­toin­ti­ker­ran jäl­keen, kun naa­li on pa­lan­nut pe­si­mään Suo­mes­sa. Vaik­ka naa­lin suo­je­lu­ta­so ar­vi­oi­tiin edel­leen huo­nok­si, ke­hi­tys­suun­ta on vuo­sia kes­tä­nei­den ak­tii­vis­ten suo­je­lu­toi­mien an­si­os­ta pa­ra­ne­maan päin. Suo­men naa­li­kan­nan tu­le­vai­suu­den­nä­ky­mät riip­pu­vat koko Fen­nos­kan­di­an po­pu­laa­ti­on ti­lan­tees­ta ja uu­sien yk­si­löi­den le­vi­ä­mi­ses­tä yli val­ta­kun­nan­ra­jo­jen.

– Suo­mes­sa on pe­si­nyt 3–4 naa­li­pa­ria vuo­des­ta 2022 läh­tien”, ker­too luon­non­suo­je­lun eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja Juk­ka Iko­nen Met­sä­hal­li­tuk­sen Luon­to­pal­ve­luis­ta.

Sai­maan­norp­pa­kan­ta on suo­je­lu­toi­mien an­si­os­ta kas­va­nut lä­hes 500 yk­si­löön, ja nor­pat ovat pa­lan­neet pe­si­mään useil­le alu­eil­le, joil­ta ne ai­em­min hä­vi­si­vät ih­mis­toi­min­nan seu­rauk­se­na. Täs­tä huo­li­mat­ta sai­maan­nor­pan suo­je­lu­ta­so ar­vi­oi­tiin edel­leen huo­nok­si, sil­lä yk­si­lö­mää­rä on yhä pie­ni.

– Il­mas­ton­muu­tok­sen ai­heut­ta­ma li­sään­ty­nyt poi­kas­kuol­lei­suus sekä ka­las­tuk­sen ai­heut­ta­ma pyy­dys­kuol­lei­suus hi­das­ta­vat kan­nan el­py­mis­tä ja voi­vat jopa py­säyt­tää po­pu­laa­ti­on kas­vun, poh­tii luon­non­suo­je­lun eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja Mii­na Aut­ti­la.

Tun­tu­rei­den luon­to­tyy­peis­tä tun­tu­ri­koi­vi­koi­den suo­je­lu­ta­so on ar­vi­oi­tu poh­joi­sim­mas­sa Suo­mes­sa huo­nok­si ja tun­tu­ri­kan­kai­den riit­tä­mät­tö­mäk­si. Mo­lem­pien ke­hi­tys­suun­ta on ar­vi­oi­tu edel­leen heik­ke­ne­väk­si. Näi­den laa­ja-alais­ten luon­to­tyyp­pien ti­laan vai­kut­ta­vat eten­kin il­mas­ton­muu­tos sekä voi­ma­kas po­ro­lai­dun­nus. Myös poh­joi­sim­mas­sa Suo­mes­sa esiin­ty­vien, iki­rou­taa si­säl­tä­vien pal­sa­soi­den suo­je­lu­ta­so on ar­vi­oi­tu huo­nok­si ja ke­hi­tys­suun­ta edel­leen heik­ke­ne­väk­si il­mas­ton­muu­tok­sen vuok­si. Mui­den pie­ni­a­lai­sem­pien tun­tu­ri­luon­to­tyyp­pien suo­je­lu­ta­so on ar­vi­oi­tu suo­tui­sak­si.

– Met­sä­hal­li­tuk­sen ja Suo­men ym­pä­ris­tö­kes­kuk­sen te­ke­mien laa­jo­jen Ylä-La­pin kau­ko­kar­toi­tus­ten an­si­os­ta tie­don taso on nyt sel­väs­ti pa­rem­pi kuin edel­li­sel­lä ra­por­toin­ti­ker­ral­la, pal­ve­luo­mis­ta­ja An­na Tam­mi­leh­to ker­too.

Useim­pien le­vin­nei­syy­del­tään poh­jois­ten kas­vi­la­jien suo­je­lu­ta­so ar­vi­oi­tiin suo­tui­sak­si. Huo­no ti­lan­ne sen si­jaan on yh­den tai muu­ta­man esiin­ty­män va­ras­sa sin­nit­te­le­vil­lä pah­ta­ke­to­kel­tol­la, poh­jan­keh­to­ai­la­kil­la, idän­kyn­si­möl­lä ja tun­tu­ri­ar­hol­la. Run­sas­lu­kui­sem­mat ti­kan­kont­ti ja nei­don­ken­kä voi­vat hy­vin suo­je­lu­a­lu­eil­la, mut­ta suo­je­lu­a­lu­ei­den ul­ko­puo­li­sia esiin­ty­miä on tu­hou­tu­nut hak­kuis­sa. Näi­den la­jien suo­je­lu­ta­so ar­vi­oi­tiin riit­tä­mät­tö­mäk­si.

Mereisten luontotyyppien kuten rannikon laguunien ja lahtien tilaa heikentää rehevöityminen. Kuva: Heidi Arponen.

Dyy­ni­luon­to­tyyp­pien ja Itä­me­ren hiek­ka­ran­to­jen suo­je­lu­ta­so ar­vi­oi­tiin huo­nok­si lu­kuun ot­ta­mat­ta kui­via ka­ner­va- ja va­rik­sen­mar­ja­dyy­ne­jä, joi­den suo­je­lu­ta­so ar­vi­oi­tiin riit­tä­mät­tö­mäk­si. Avoin­ten dyy­ni­luon­to­tyyp­pien ja Itä­me­ren hiek­ka­ran­to­jen ti­laa hei­ken­tä­vät re­he­vöi­ty­mi­nen, ruo­vi­koi­tu­mi­nen, um­peen­kas­vu ja vie­ras­la­jit.

Dyy­ni­a­lu­eet ovat suo­sit­tu­ja vir­kis­tys­koh­tei­ta, joi­hin koh­dis­tuu mo­nen­lais­ta maan­käyt­töä ja ra­ken­ta­mis­ta. Suo­si­tuil­la ui­ma­ran­noil­la ku­lu­mi­nen on voi­ma­kas­ta. Met­säis­ten dyy­nien ti­laa hei­ken­tää myös met­sä­ta­lous­käyt­tö. Ai­no­as­taan va­rik­sen­mar­ja­dyy­nien ke­hi­tys­suun­ta ar­vi­oi­tiin pa­ra­ne­vak­si, muun mu­as­sa Hel­mi-oh­jel­mas­sa teh­ty­jen kun­nos­tus­ten an­si­os­ta.

– Kun dyy­neil­le kas­va­neet män­nyn­tai­met pois­te­taan juu­ri­neen, hiek­ka pää­see taas liik­keel­le, luon­non­suo­je­lun eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja Ou­ti Iso­kään­tä ker­too.

Myös jo­ki­suis­tot, ran­ni­kon la­guu­nit, laa­jat ma­ta­lat lah­det, ka­pe­at mur­to­ve­si­lah­det, ve­de­na­lai­set hiek­ka­sär­kät, riu­tat sekä har­ju­saa­ret ja ul­ko­saa­ris­ton luo­dot ja saa­ret ar­vi­oi­tiin suo­je­lu­ta­sol­taan huo­noik­si. Me­reis­ten luon­to­tyyp­pien ti­laa hei­ken­tää eri­tyi­ses­ti Itä­me­ren laa­ja-alai­nen re­he­vöi­ty­mi­nen, jon­ka vai­ku­tuk­set ei­vät ole vä­hen­ty­neet, vaik­ka ra­vin­ne­kuor­mi­tus­ta on osin pys­tyt­ty pie­nen­tä­mään.

– Ran­to­jen ja ve­si­a­lu­ei­den ra­ken­ta­mi­nen ai­heut­taa mer­kit­tä­vää eli­nym­pä­ris­tö­jen me­ne­tys­tä eri­tyi­ses­ti ran­ni­kon­lä­hei­sis­sä jo­ki­suis­tois­sa, la­guu­neis­sa ja ma­ta­lil­la me­ren­lah­dil­la”, ker­too maan­käy­tön eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja Ari Lai­ne.

Me­reis­ten läm­pö­aal­to­jen li­sään­ty­mi­nen muo­dos­taa kas­va­van uhan näil­le luon­to­tyy­peil­le. Ran­ni­kon luon­to­tyy­peis­tä ai­no­as­taan ki­vik­ko­ran­to­jen suo­je­lu­ta­so on hyvä ja va­kaa.

Havuhuppukuoriaisen tilannet on hiukan valoisampi. Kuva: Sampsa Malmberg/Metsähallitus.

Bo­re­aa­lis­ten luon­non­met­sien suo­je­lu­ta­so ar­vi­oi­tiin huo­nok­si luon­non­met­sien pin­ta-alan vä­he­ne­mi­sen vuok­si. Myös van­ho­jen met­sien ko­va­kuo­ri­ais­la­jien ti­lan­ne ar­vi­oi­tiin huo­nok­si.

– Vaik­ka suo­je­lu­a­lu­eil­la met­sät muut­tu­vat ra­ken­teel­taan luon­non­ti­lai­sem­mik­si, nii­den mää­rä ei rii­tä yl­lä­pi­tä­mään mo­ni­puo­lis­ta luon­non­met­sien la­jis­toa, luon­non­suo­je­lun eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja Kai­sa Jun­ni­nen su­ree.

– Va­lon­pil­kah­duk­se­na ha­vu­hup­pu­kuo­ri­ai­sen riit­tä­mät­tö­mäk­si ar­vi­oi­dun suo­je­lu­ta­son ke­hi­tys­suun­ta on saa­tu kään­net­tyä pa­ra­ne­vak­si met­sien en­nal­lis­ta­mis­polt­to­jen ja ku­lo­tus­ten an­si­os­ta, luon­non­suo­je­lun eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja Samp­sa Malm­berg ker­too.

Myös suo­je­lu­ta­sol­taan huo­non hi­tu­pih­ti­sam­ma­len ke­hi­tys­suun­ta on kään­ty­nyt pa­ra­ne­vak­si, kun sil­le so­pi­van la­ho­puun mää­rä on kas­va­nut suo­je­lu­a­lu­ei­den van­hois­sa met­sis­sä.

Myös maan­ko­ho­a­mis­ran­ni­kon pri­mää­ri­suk­kes­si­o­vai­hei­den luon­non­ti­lais­ten met­sien suo­je­lu­ta­so on huo­no ja ke­hi­tys­suun­ta on heik­ke­ne­vä. Ran­ni­kon met­sien maan­käyt­tö on ol­lut pit­kään voi­ma­kas­ta, ja sen seu­rauk­se­na me­res­tä ko­hon­neen maan ke­hi­tys­vai­hei­den sar­jois­ta mer­kit­tä­vä osa on muut­tu­nut tai tu­hou­tu­nut.

Poh­jois-Suo­mes­sa re­he­vien soi­den eli let­to­jen sam­ma­lien ti­lan­ne on koh­ta­lai­sen hyvä ja va­kaa, jos­kin joil­la­kin la­jeil­le mer­kit­tä­vil­lä alu­eil­la uh­ka­na on kai­vos­toi­min­ta. Ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa ti­lan­ne on keh­nom­pi.

– Eri­tyi­sen huo­les­tut­ta­vaa on iso­nui­ja­sam­ma­len le­vin­nei­syy­sa­lu­een ku­tis­tu­mi­nen ja esiin­ty­mien vä­he­ne­mi­nen, sa­noo luon­non­suo­je­lun asi­an­tun­ti­ja Timo Ky­pä­rä.

Myös läh­tei­den ja läh­de­soi­den sekä huur­re­sam­mal­läh­tei­den suo­je­lu­ta­so on bo­re­aa­li­sel­la alu­eel­la huo­no.

– Vaik­ka läh­tei­tä ja läh­de­soi­ta on yhä ole­mas­sa noin 70 000, niis­tä 90 pro­sent­tia on ra­ken­teel­taan ja toi­min­nal­taan hei­ken­ty­nei­tä met­sä­o­ji­tuk­sen ja muun maan­käy­tön vuok­si”, ker­too pro­jek­ti­pääl­lik­kö Jari Il­mo­nen.

Huur­re­sam­mal­läh­tei­tä puo­les­taan on hä­vin­nyt ra­vin­teik­kai­den mai­den vil­je­lys­käy­tön seu­rauk­se­na. Al­pii­ni­sel­la alu­eel­la läh­de­luon­to­tyyp­pien ja luon­non­met­sien suo­je­lu­ta­so on suo­tui­sa.