Mil­la Ros­tedt on vii­me ai­koi­na saa­nut tu­tus­tua mo­niin do­ku­ment­tei­hin ja ta­ri­noi­hin, sil­lä Ul­vi­lan Ko­ne­pa­jan 70-vuo­ti­as his­to­ria on pää­se­mäs­sä kan­siin. His­to­riik­ki tu­lee pai­nos­ta vi­ral­li­sen juh­la­päi­vän kans­sa sa­moi­hin ai­koi­hin al­ku­ke­säs­tä.

Ul­vi­lan Ko­ne­pa­ja sai al­kun­sa, kun Mil­lan isoi­sä Ee­li Ros­tedt jäi vuon­na 1952 ke­sä­lo­mal­le Frii­ta­lan nah­ka­teh­taal­ta. Hän al­koi työs­ken­nel­lä sep­pä­nä. 50-lu­vul­la Suo­mea säh­köis­tet­tiin ja Ee­li al­koi val­mis­taa eris­tin­kouk­ku­ja ja säh­kö­pyl­väi­den juu­ri­tu­kia. Yri­tys sain ni­mek­seen Ul­vi­lan Eris­tin­kouk­ku Ta­ko­mo ja sen syn­ty­mi­seen liit­tyy mie­len­kiin­toi­nen ta­ri­na. Ee­li ni­mit­täin on­nis­tui mur­ta­maan Fis­kar­sin mo­no­po­lin.

– Ee­li työs­ken­te­li so­das­sa ken­gi­tys­sep­pä­nä. Fis­kar­sil­la teh­tiin myös he­vo­sen­keh­kiä ja sil­lä var­jol­la Ee­li pää­si tu­tus­tu­mis­kier­rok­sel­le. Mut­ta Ee­li oli­kin tut­ki­mas­sa, mi­ten Fis­kar­sil­la teh­tiin kier­teis­tyk­siä kouk­kui­hin, Mil­la Ros­tedt ker­too.

Te­ol­li­suus­va­koi­lu­käyn­nin jäl­keen kou­kut oli­vat yri­tyk­sen pää­tuo­te koko 50-lu­vun. Kouk­ku­jen jäl­keen al­koi te­la­ket­ju­jen val­mis­tus. 1960-lu­vul­la Suo­men met­siä oji­tet­tiin pal­jon ja te­la­ket­ju­ja tar­vit­tiin trak­to­rei­hin ja met­sä­ko­nei­siin.

– 70-lu­vul­la siir­ryt­tiin ali­han­kin­ta­puo­lel­le ja siel­lä toi­mim­me edel­leen. Sil­loin vaih­tui myös yri­tyk­sen nimi Ul­vi­lan Ko­ne­pa­jak­si.

Ul­vi­lan Ko­ne­pa­jas­ta kas­voi var­si­nai­nen per­hey­ri­tys vas­ta, kun Mil­lan isä Es­ko Ros­tedt siir­tyi yri­tyk­sen joh­toon vuon­na 1986. Sa­mal­la yri­tys­tä tu­li­vat pyö­rit­tä­mään myös Es­kon vel­jet Toi­vo ja Tau­no. Kol­mas su­ku­pol­vi läh­ti vas­taa­maan yri­tyk­ses­tä, kun Mil­la muut­ti ta­kai­sin Ul­vi­laan vuon­na 2016 ja hän al­koi pyö­rit­tä­mään Ul­vi­lan Ko­ne­pa­jaa yh­des­sä si­sa­ren­sa Lil­lin kans­sa. Mil­las­ta tuli toi­mi­tus­joh­ta­ja ke­vääl­lä vuon­na 2017.

– Mi­nul­la oli jo pie­ne­nä haa­ve, et­tä jos­kus tu­li­sin töi­hin tän­ne. Mut­ta ei se ol­lut it­ses­tään­sel­vyys kui­ten­kaan. Vuon­na 2004 olin en­sim­mäis­tä ker­taa töis­sä Ko­ne­pa­jas­sa, kun suo­ri­tin am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun har­joit­te­lua. Sii­tä kui­ten­kin ku­lui ai­kaa en­nen kuin var­si­nai­ses­ti pää­tin pa­la­ta Ul­vi­laan. Kun esi­koi­nen oli aloit­ta­mas­sa kou­lua, oli oi­kea het­ki muut­taa ta­kai­sin.

Ul­vi­lan Ko­ne­pa­ja on ol­lut isos­sa roo­lis­sa Mil­lan elä­mäs­sä jo lap­suu­des­sa. Hän ha­lu­si usein läh­teä isän mu­kaan, kun isä läh­ti il­ta­kier­rok­sel­le.

– Van­ha ko­ne­pa­ja Num­me­las­sa oli jän­nä ja jopa vä­hän jän­nit­tä­vä paik­ka. Työn­te­ki­jät oli­vat ni­men­neet sen peik­ko­luo­lak­si. Ko­ne­pa­jan ik­ku­nat oli­vat yl­hääl­lä ja siel­tä valo hei­jas­ti alas eri­koi­sia var­jo­ja.

Yk­si suu­ri kään­ne­koh­ta Ul­vi­lan Ko­ne­pa­jan his­to­ri­as­sa ta­pah­tui vuon­na 2006, kun yri­tys os­ti uu­det toi­mi­ti­lat Sam­mon­tiel­tä.

– Ko­ne­pa­jan toi­min­nas­sa oli ta­pah­tu­nut kas­vu­py­räys ja toi­mim­me kah­des­sa eril­li­ses­sä hal­lis­sa. Oli hie­noa pääs­tä sa­man ka­ton al­le. Sa­mal­la han­kim­me uu­sia ko­nei­ta ja saim­me uut­ta työ­voi­maa, Mil­la Ros­tedt sa­noo.

Ali­han­kin­ta me­tal­li­a­lal­la on Mil­la Ros­ted­tin mu­kaan vuo­ris­to­ra­taa. Kil­pai­lu on ko­vaa Suo­men si­säl­lä ja yri­tyk­set jou­tu­vat kil­pai­le­maan myös hal­pa­mai­ta vas­taan.

– Täl­lä alal­la men­nään vä­lil­lä lu­jaa ylös ja siel­tä tul­laan lu­jaa myös alas.

Vaik­ka maa­il­man­ti­lan­ne on han­ka­la, Mil­la Ros­ted­til­la riit­tää us­koa tu­le­vaan. Hän ajat­te­lee, et­tä kun seu­raa­vat kym­me­nen vuot­ta ovat ta­ka­na, Ul­vi­lan Ko­ne­pa­ja on edel­leen ali­han­kin­ta­ko­ne­pa­ja.

– Us­kon, et­tä suo­ma­lai­sel­le kä­si­työl­le on edel­leen paik­kan­sa. Ko­ro­na ja sota ovat osoit­ta­neet, et­tä val­mis­tus­ta pi­tää ol­la myös lä­hel­lä. Pai­kal­lis­ta osaa­mis­ta tar­vi­taan. Sa­ta­kun­ta on te­ol­li­suus­maa­kun­ta ja Suo­mi vien­ti­ve­toi­nen maa. Ul­vi­lan Ko­ne­pa­ja on vah­va ja ket­te­rä ali­hank­ki­ja asi­ak­kail­le.

Työn­te­ki­jät viih­ty­vät Ul­vi­lan Ko­ne­pa­jas­sa

Me­tal­lin pa­ris­sa työs­ken­te­le­vät naut­ti­vat sii­tä, et­tä työs­sä saa näh­dä omien kä­sien jäl­jen. Uu­sia am­mat­ti­lai­sia ha­e­taan työn­te­ki­jöi­den jouk­koon par­hail­laan.

Mar­jo Hil­tu­nen on mel­ko tuo­re ko­neis­ta­ja. Hän työs­ken­te­li ai­kai­sem­min eri alal­la, mut­ta elä­män­muu­tos­ten myö­tä hän päät­ti läh­teä kou­luun. Mar­jo suo­rit­ti Sa­ta­e­dus­sa kone- ja tuo­tan­to­tek­nii­kan pe­rus­tut­kin­non. Val­mis­tu­mi­sen jäl­keen hän pää­si Ul­vi­lan Ko­ne­pa­jaan töi­hin. Ko­ro­na­pan­de­mi­an ai­ka­na Mar­jo suo­rit­ti am­mat­ti­tut­kin­non ja pa­la­si sen jäl­keen ko­ne­pa­jal­le.

– Ala on vie­nyt mi­nut mu­ka­naan. Oh­jel­moin­ti haas­taa pal­jon, kos­ka tois­ta täy­sin sa­man­lais­ta rat­kai­sua ei yleen­sä ole. En­nen ha­lut­tua lop­pu­tu­los­ta on mo­nia työ­vai­hei­ta.

Mika Ai­ta­kan­gas on val­mis­tu­nut alal­le vuon­na 1997 ja Ul­vi­lan Ko­ne­pa­jal­la­kin hän on eh­ti­nyt työs­ken­nel­lä vuo­sia sär­mää­jä­nä. Mi­kan mie­les­tä pa­ras­ta työs­sä on se, et­tä saa teh­dä töi­tä kä­sil­lään.

– Omas­sa työs­sä­ni pys­tyn päät­tä­mään it­se sii­tä, mi­ten työ­ni teen. Hie­noin­ta on näh­dä val­mis tuo­te. Kun se läh­tee omis­ta kä­sis­tä asi­ak­kail­le sen nä­köi­se­nä, et­tä saa ol­la tyy­ty­väi­nen. Se on tär­ke­ää.

Ul­vi­lan Ko­ne­pa­jas­sa työs­ken­te­lee 45 työn­te­ki­jää ja uu­sia te­ki­jöi­tä kai­va­taan jouk­koon mu­kaan. Täl­lä het­kel­lä Ko­ne­pa­jaan ha­e­taan muun mu­as­sa le­vy­sep­pä­hit­saa­jaa, CNC-aar­po­raa­jaa ja asen­ta­jaa. Mar­jon ja Mi­kan mie­les­tä ala so­pii ke­nel­le ta­han­sa.

– Enem­män mer­kit­see se, et­tä on kiin­nos­tu­nut alas­ta ja mo­ti­voi­tu­nut op­pi­maan uut­ta. Kou­lus­ta saa poh­ja­tie­don, mut­ta täl­lä alal­la op­pii te­ke­mäl­lä, Mika poh­tii.

Ul­vi­lan Ko­ne­pa­jaan tu­lee uu­sia te­ki­jöi­tä op­pi­lai­to­syh­teis­työn kaut­ta. Mu­ka­na on pal­jon myös alan vaih­ta­jia.

– Opet­ta­jat ker­to­vat hy­vis­tä te­ki­jöis­tä kyl­lä, mut­ta li­sää osaa­jia tar­vit­tai­siin. Oli­si hie­noa, et­tä nuo­ret in­nos­tui­si­vat ha­keu­tu­maan alal­le. Otam­me mie­lel­läm­me nuo­ria tän­ne tu­tus­tu­maan, Mil­la Ros­tedt sa­noo.

Tu­tus­tu­mi­nen on hyvä kei­no muut­taa kä­si­tyk­siä alas­ta. Muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten ko­ne­pa­jat oli­vat usein mus­tia.

– Työ ei ole fyy­si­ses­ti enää niin ras­kas­ta kuin en­nen. Er­go­no­mia huo­mi­oi­daan ja ko­neet pyö­rit­te­le­vät kap­pa­lei­ta. Työ ei myös­kään ole enää li­kais­ta. Kä­si­tel­tä­vät kap­pa­leet ovat puh­tai­ta ja suo­ja­va­rus­teet­kin ovat ke­hit­ty­neet, Mika Ai­ta­kan­gas ker­too.

Osa Ul­vi­lan Ko­ne­pa­jan työ­teh­tä­vis­tä ovat sel­lai­sia, joi­ta ei kou­lus­sa pää­se suo­raan har­joit­te­le­maan. Mil­la Ros­tedt sa­noo, et­tä sen ei kui­ten­kaan tar­vit­se ol­la es­te ha­ke­mi­sel­le, jos vain ko­neis­ta­jan taus­ta löy­tyy.

– Olem­me val­miit kou­lut­ta­maan esi­mer­kik­si CNC-aar­po­ran käyt­töön, jos se ei ole en­tuu­des­taan tut­tu. Esi­mie­het ja työ­ka­ve­rit ovat val­mii­ta tu­ke­maan ja aut­ta­maan, yk­sin ei tar­vit­se jää­dä.

Mar­jo Hil­tu­nen on myös sitä miel­tä, et­tä yk­si par­hais­ta asi­ois­ta Ul­vi­lan Ko­ne­pa­jas­sa on hyvä työ­il­ma­pii­ri.

– Ihan jo­kai­sel­ta työ­ka­ve­ril­ta voi pyy­tää apua ja he ovat ai­na val­mii­ta aut­ta­maan.

Työn­te­ki­jöis­tä pi­de­tään myös hy­vää huol­ta. Hen­ki­lös­tö­e­tui­hin on yri­tyk­ses­sä pa­nos­tet­tu.

– Tar­jo­am­me työn­te­ki­jöil­le laa­duk­kaan työ­ter­veys­huol­lon ja työn­te­ki­jöil­lä on myös hoi­to­ku­lu­va­kuu­tus. Jo­kai­sel­la on mah­dol­li­suus saa­da no­pe­as­ti hoi­toa. Li­säk­si työn­te­ki­jöil­le tar­jo­taan lii­kun­ta­e­tua ja hie­ron­ta­e­tua sekä jär­jes­täm­me yh­tei­siä ta­pah­tu­mia. Hen­ki­lös­tön hy­vin­voin­nis­ta on tär­ke­ää pi­tää huol­ta, sil­lä hy­vät työn­te­ki­jät ovat ar­vok­kai­ta. Kil­pai­lu te­ki­jöis­tä on ko­vaa, Mil­la Ros­tedt sa­noo.

Töi­hin me­tal­li­a­lal­le?

Ul­vi­lan Ko­ne­pa­jas­sa on töi­tä

tar­jol­la seu­raa­vil­le me­tal­li­a­lan

am­mat­ti­lai­sil­le:

Le­vy­sep­pä­hit­saa­ja

Asen­ta­ja

CNC-Aar­po­raa­ja

CNC-ko­neis­ta­ja

Li­sä­tie­toa avoi­mis­ta työ­pai­kois­ta ja ha­kuoh­jeet löy­ty­vät osoit­tees­ta:

ul­vi­lan­ko­ne­pa­ja.fi/rek­ry­toin­ti