”Yksin ei tarvitse selviytyä”
Terveystalon monipuolisista mielenterveyspalveluista saa apua elämän kriiseihin.
Työelämä on muuttunut radikaalisti. Moni on siirtynyt fyysisestä työstä tietotyöhön, jossa suurin kuormitus kohdistuu mieleen. Samalla henkilökohtaisen elämän paineet, elämänmuutokset ja kriisit kulkevat yhä useammin käsi kädessä työssä jaksamisen haasteiden kanssa.
Terveystalon mielenterveyspalveluissa tämä näkyy selvästi.
-Vastaanotolle tullaan usein tilanteessa, jossa henkilökohtaisen elämän kriisit ja työuupumus kietoutuvat toisiinsa. Kun toisella elämänalueella voimat ovat vähissä, se heijastuu väistämättä myös muualle, kertovat psykoterapeutti Marika Vitikkala ja psykiatrian erikoislääkäri Mika Kallio Terveystalosta.
Tyypillisiä syitä hakeutua vastaanotolle ovat ahdistuneisuus ja masentuneisuus. Usein huoli liittyy siihen, ettei enää jaksa tai pysty tekemään asioita, jotka aiemmin toivat mielihyvää.
-Palautuminen on vaikeaa, mieliala matala ja mielessä on jatkuva stressin ja kiireen tunne. Tulevaisuus saattaa ahdistaa tai pelottaa, tai ajatukset pyörivät samoissa asioissa taukoamatta, Vitikkala kuvailee.
Kelan selvitysten mukaan masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat olleet keskeinen syy mielenterveysperusteisten sairauspäivärahapäivien kasvuun kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä. Ahdistuneisuushäiriöiden kasvu on jatkunut, ja tämä näkyy myös vastaanotoilla.
Moni hakee apua vasta, kun jokin kuormittava asia on kasautunut liian suureksi.
-Taustalla voi olla jokin äkillinen tapahtuma tai pitkään mielessä hautunut asia, jonka käsittelylle ei ole aiemmin ollut tilaa. Joskus myös lähipiiri kehottaa hakemaan apua, Vitikkala sanoo.
Yhteistä monille on epävarmuus siitä, onko oma tilanne “tarpeeksi vakava”.
-Jos miettii, pitäisikö tulla, on todennäköisesti syytä tulla. Avun hakeminen ei vaadi diagnoosia tai kriisiä, hän painottaa.
Terveystalossa hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti keskustelun ja haastattelun pohjalta. Tavoitteena on ymmärtää kokonaisuutta ja löytää juuri asiakkaalle sopiva tapa edetä.
-Ensin tullaan tutummiksi ja hahmotellaan yhdessä, mitkä asiat kaipaavat huomiota. Uupumukselle ja epävarmuudelle annetaan tilaa. Vasta kun kokemukset tulevat kuulluiksi, voidaan alkaa selkeyttää tilannetta, Vitikkala kertoo.
Moni huomaa voinnin helpottavan jo melko pian.
-Yksin ei tarvitse enää olla kaaoksessa. Kun ajatukset ja tunteet saa jaettua, ne alkavat jäsentyä. Terapeutti tuo oman ammattitaitonsa asiakkaan käyttöön ja kulkee rinnalla, Vitikkala sanoo.
Mielenterveyteen liittyvät ennakkoluulot ovat vähentyneet viime vuosina merkittävästi. Avun hakeminen nähdään yhä useammin osana kokonaisvaltaista hyvinvointia.
-Kuten fyysisestä kunnosta huolehtiminen, myös psyykkisestä kunnosta huolehtiminen on arvokasta. Ihminen on vahva tunnistaessaan tarvitsevansa ammattiapua. Tärkeintä on, ettei jää yksin. Apua on saatavilla, ja usein jo ensimmäinen askel tuo helpotusta, Kallio ja Vitikkala summaavat.
Laaja asiantuntijaverkosto saman katon alla
Terveystalon mielen palveluissa työskentelee psykiatreja, psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatrisia sairaanhoitajia.
Psykiatrin palvelut: Lääkärikäynnit, diagnostiikka, lääkitys, lausunnot, magneettistimulaatiohoidot.
Psykoterapeutti: Mielen sparri (videovastaanotto), työterveyden lyhytpsykoterapia, Kelan tukemat psykoterapiat, vakuutusyhtiöiden tai yksityisasiakkaiden itse kustantamat psykoterapiat
Psykologi: Mielen sparri (videovastaanotto) psykologiset tutkimukset, keskustelukäynnit
Psykiatrinen sairaanhoitaja: Lääkärin määräämät diagnostiset tutkimukset, uutena palveluna mielen ensikäynti, päihde- ja riippuvuustuki yksityisasiakkaille.
Työterveyshoitajan palveluihin kuuluu työterveyshuollon palveluna mielen chat (videovastaanotto) (josta voi ohjautua mielen sparriin) sekä päihde- ja riippuvuustuki työterveysasiakkaille.
Palveluihin voi hakeutua työterveyden, vakuutuksen tai yksityisasiakkuuden kautta – myös etävastaanotoilla.

