KOLUMNI: Putin on sairas – sillä vaihtoehtoa ei ole
Ukrainan sodan ensiminuuteista alkaen huhut Venäjän presidentti Vladimir Putinin terveydentilasta ovat velloneet kiivaina. Milloin Putinilla on syöpä, milloin Parkinsonin tauti, milloin hän on sokeutumassa, milloin menossa leikkaukseen. Enää vuosi elinaikaa!
Asiantuntijat analysoivat kilpaa Putinin julkisia esiintymisiä yrittäen löytää jonkin vihjeen siitä, mihin suuntaan sota on kääntymässä. Miksi Putinin ryhti oli veltto? Miksi hän piti kiinni pöydästä – ja miksi ihmeessä pöytä oli niin pitkä! Miksi Putinin kasvot ovat pöhöttyneet, miksi hän katsoi sinne tai tänne ja miksi käytti juuri sitä tai tuota sanamuotoa.
TV-studioon marssitetaan käyttäytymistieteen professoreja, elekielen asiantuntijoita ja politiikan tohtoreita kertomaan, millaisia signaaleja naapurimaan johtaja meille sanattomasti viestittää. Arkistoista kaivetaan vuosia vanhoja tallenteita, joissa Putin saa yskäkohtauksen. Tai uutisoidaan, kuinka Putin keskeyttää kokouksia saadakseen välillä lääketieteellistä hoitoa. Vanhoja kuvia verrataan tuoreisiin ja kauhistellaan muutosta.
Vahamaiset kasvot kertovat tietenkin steroideista tai lääkkeistä. Pöydästä kiinni pitäminen vahvistaa, että miehellä on jokin hermostollinen tai psykologinen terveysongelma. On pakko olla!
Koska järjettömyydelle Ukrainassa on oltava jokin selitys, yritämme kaivaa sen vaikka väkisin. Käsittämätöntä on mahdoton käsittää, siksi Putinin on oltava kuolemansairas ja houreinen, sillä kuka terve ihminen pystyisi sellaisiin tekoihin.
Mielestäni mediaan voisi pystyttää kiinteän jääkiekkotyyppisen kisastudion, johon vyörytetään milloin mitäkin puheen ja kehonkielen asiantuntijoita analysoimaan Putinin nenän ja korvan hierontaa. Ehkä he lopulta onnistuvat kertomaan mitä ukon päässä liikkuu.
Karvas totuus on, että oli Putin sairas tai ei, kukaan ei tiedä, milloin tai miten sota päättyy. Eivät läntiset kommentaattorit sen enempää kuin väki Kremlissäkään.
Arttu Tuominen
Porilainen kirjailija ja ympäristöinsinööri, joka ammentaa luomisvimmansa porilaisesta hulluudesta, rannikon luonnosta ja Selkämeren aalloista.

