Ulla Leinon murreblogi: Tälläi mennää
Lämmihenkist yhresolloo... lokakuu 23. 2022
Tännää pyhän, ko tätä juttuuni täs knaputtele o Severi päivä ja jo se saa aikaa semmose lepposa läikährykse ja positiivise ilmapiiri, muttei ny ol lainka kysymys siit vaa perinnekonsertist eile lavvantain. Nyte tämmöses mailmatilantees tullee tämä täst muutenki funteeranneeks niit enttisii aikoi, ko meenki vanhemmat ja isovanhemmat o joutunu sora jallois ellää. Tuntuu ettei ol yhtää opittu historiast ja se kauheuksist, ko tommoset ittevaltiaat saa tällät koko mailma sekasi ja ihmiset pelo valtaa. Jollailai kumminki torel hyvi passas just tähä syksyy tää seniorikööri Vaarilaulu reeraama perinnekonsertti. Noli saanu jallitettuu föllii kankaapääläise Korsutöpinänki ja se passaski tosi hyvi sihe sammaa henkee ja vois sannoo et kelvensi laului sanoma hyvi ihmisläheiseks.
Harri Keto johtama vaariporukka oikee kommeel kokkoopanol muute, taisi ol peräti yli 30 harmaahapsist tai jo hapses hävittänyt ryhrikäst ikämiäst siin kooris, ko tälläs laulut alkuu. Tutut sävelet ääneavvaamislaulu jälkee sytytti kuulijat kuulustellee tarkkaa laului sanoi, nii Sillapää marssilaulus, ko Kaunehin maa, Synnyinmaalle ja sit viä Oi kallis Suomenmaa laulustki. Sanat sai funteeraa ittekunki siin monemmoist ja hiukka ninko vaivihkaa toivoo, et saatas pittää jatkoski Suami vappaan maan. Sit Veteraanikvartetti Lehtose Veiko johrol ja hanuristi Satu tahrittaman sytytti viimisekki ajatuksiis jääneet kuulijat funteeraa elämääs ja stää et vahettasko jonku päivä toiseks? Ilta Kannaksel ja Äänise aallot otti ja valtaas koko salillise kahjaa ja taputuksii piisas. Väliaika tuliki hyvvää kohtaa, ko syrän oli jo pakahtumaisillas siit perinnetunnelmast. Kaffee oli oikeellaist ja nisuse siivuist ei näkyny seittämää kirkkoo läpi, ninko enttisis pirois.
Korsutöpinä oli vooros, 3 naist ja kolme miäst. Oli hanuri, saha, rummut ja vetopasuna. Sit lotat tumma ja vaalee lauluis, mut kyl trykiks irrotti sahastas poruka vanhinki ja yhty lauluu. Kotimaani tähdet, Suomen Lotta, Liisa pien, Äänise aallot heiltki ja Koruvalssi. Kerkesi miähel kuhisee ette ol enne kuullukka viimist lauluu, mut funteerasi et vissii siin meinataa sillai, et suamalaine lotta o ninko koru. Se paljastuki sit trykfeeliks ja oli korsuvalssi. Ei hättää mittää, nautinnollist kuultavaa jokakikine. Kodin kynttilät laulettii kaikki yhres, samallaiko iha lopuks Veteraani iltahuutoki. Vaarilaulu pääsi viä lauteil kyl siin ja heilt kuultii Kodin vartijat sekä ain yht högtiidline Finlandia. Kiitos perinnelaului aikaasaamast hyväst miälest kaikil teil!! Tunnelma senku tiheni ja lämmihenkises tilfällis tuntu kaikki viihtyvä ja miälessäs lähettävä suuret kiitokset myäs erellisil sukupolvil, joist lauluis kerrottii mm. Et mullasta maan isät katsovat poikiaan...
Ulla Leino
Porilainen murremaakari ja kotiseutuneuvos