Holmlund: Heikentyneet oppimistulokset ja laskenut koulutustaso on otettava vakavasti
Viime aikoina ovat keskusteluun nousseet lasten ja nuorten heikentyneet oppimistulokset. Ne ovat PISA-tutkimusten mukaan olleet laskussa vuodesta 2006. Entistä useammin törmätään tilanteeseen, jossa lapsi ja nuori saa opetusta, mutta oppiminen jää vajavaiseksi.
Heikentyneet oppimistulokset ja laskenut koulutustaso on otettava vakavasti. Oppimisen perusta luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Jos pohja oppimiselle ei ole riittävä, seuraavalla asteella on vaikeaa korjata sen puutteita. On tärkeää saada perusta kuntoon, jotta voimme varmistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle riittävän osaamisen jatko-opintoihin ja työelämään. Peruskouluun on tulevina vuosina panostettava, jotta pystymme rakentamaan vahvan pohjan oppimiselle.
Suomen keskeisin menestystekijä on koulutus, ilman laadukasta ja tuloksellista koulutusta uhkaamme jäädä varjoon niin hyvinvoinnissa kuin kansanvälisessä kilpailussa.
On tärkeää huolehtia, että lapsen ja nuoren kasvuympäristön riskit tunnistetaan ja ongelmiin puututaan varhain. Mikäli lapsi ei saa ajoissa tukea tai apua, uhkaa koulun perustehtävä jäädä toteutumatta. Lapsena koettu fyysinen ja psyykkinen turvattomuus heijastuvat pitkälle elämään.
Huono-osaisuus heikentää elämän hallintaa. Se voi johtaa ylisukupolviseen syrjäytymiseen, jossa normaali, turvallinen arki ja vanhemmuus voivat olla täysin hukassa.
Matala koulutus, pitkäaikainen työttömyys ja toimeentulo-ongelmat ovat syrjäytymisen riskitekijöitä. Ongelmat voivat olla ketjussa tai kasaantuvat. Elämänhallinnan, terveyden ja mielenterveyden ongelmat, päihteet, psyykkinen kaltoin kohtelu, perhe- ja seksuaalinen väkivalta tai hyväksikäyttö ovat kaikki vakavia riskejä. Samoin kiusaaminen sekä pitkittyneet, riitaiset erotilanteet. Syrjäytymiseen kierre on katkaistava, sillä se vaikuttaa myös oppimistuloksiin.
Erityislasten tunnistaminen ja oikea diagnoosi ovat todella tärkeitä, jotta mahdolliset oppimisvaikeudet tunnistetaan mahdollisimman varhain. Näissä on onneksi saatu aikaan merkittäviä parannuksia.
Oman haasteensa ja värinsä koulumaailmaan tuovat maahanmuuttajat. Kulttuurierot tuovat mukanaan monia asioita, jotka on huomioitava.
Oppilaitosten harteilla on entisten ongelmien lisäksi myös monia uusia. Koulun perustehtävä ei saa upota raskaan kokonaisvastuun alle. Positiivinen oppimisympäristö parantaa oppimistuloksia.
Päättäjät ovat paljon vartijoina. Koko varhaisen puuttumisen ja avun ketjun on toimittava ja riittävät resurssit kohdennettava oikeaan paikkaan. Varhaiskasvatukseen on panostettava ja peruskoulussa saatava riittävät valmiudet jatko-opintoja ja työelämää varten. Koulukiusaamiseen on puututtava, aivan liian moni kantaa sisällään koulukiusaamisen aiheuttamaa traumaa.
Yksi Ulvilan strategisista tavoitteesta on Satakunnan onnellisimmat ja osaavimmat lapset ja nuoret. Meillä ei pienenä kansakuntana ole varaa menettää heistä yhtään ainoaa. Jokainen yhteiskunnan ulkopuolelle ajautunut tulee kalliiksi. Syrjäytyminen on usein koko elämän mittainen tragedia.
Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta niillä, jotka voivat huonosti, ongelmat ovat suuria ja vaativat moniammattilaista apua ja tukea. Sosiaali- ja terveyspalelut tulee saada heti ja matalalla kynnyksellä. Koulussa on tärkeää kehittää oppimisen tukea, jotta jokainen oppilas saa yksilöllisesti tarvitsemansa avun. Myös oikeus ja mahdollisuus pienryhmäopetukseen on varmistettava. Perustaitojen varmistamiseksi alakouluissa on lisättävä enemmän aikaa niiden oppimiseen.
Koulutuspolitiikka tarvitsee pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. Jatkuvat muutokset, kokeilut ja uudistukset eivät saa olla uusi normaali, vaan kouluissa tarvitaan myös työrauhaa ja aikaa keskittyä perusasioihin.
Anne Holmlund
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

