Lä­hes 20 vuot­ta sit­ten ryh­dyim­me laa­ti­maan Sa­ta­kun­nan en­sim­mäis­tä maa­kun­ta­kaa­vaa. Kiin­nos­tus tuu­li­voi­man li­sää­mi­seen oli he­rän­nyt. Sen ko­et­tiin ole­van ym­pä­ris­tön kan­nal­ta hyvä tapa tuot­taa ener­gi­aa. Tun­nus­tet­tiin, et­tä ra­ken­ta­mi­nen ai­heut­taa myös kiel­tei­siä ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia. Tuol­loin mo­net kut­sui­vat tuu­li­voi­ma­suun­ni­tel­mia ”vi­her­pii­per­tä­jien puu­has­te­luk­si”. Mo­nis­sa Eu­roo­pan mais­sa nii­den ra­ken­ta­mi­nen oli jo pal­jon pi­dem­mäl­lä kuin Suo­mes­sa. Sit­tem­min tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­nen on pääs­syt meil­lä­kin hy­vään vauh­tiin.

Suo­men Tuu­li­voi­ma­yh­dis­tyk­sen mu­kaan maa­ham­me on ra­ken­net­tu vuo­den 2022 lop­puun men­nes­sä yh­teen­sä 1 393 tuu­li­voi­ma­laa, joi­den yh­teen­las­ket­tu teho on 5 677 me­ga­wat­tia. Ka­pa­si­teet­ti kas­voi vuo­den 2022 ai­ka­na mer­kit­tä­väs­ti 2 430 me­ga­wa­til­la ja 437 voi­ma­lal­la. Vauh­ti on hur­ja. Suun­ni­tel­mis­sa ole­via hank­kei­ta on pal­jon. Nii­tä hi­das­taa Nim­by-il­miö, ”not in my back yard, – kyl­lä, mut­ta ei mi­nun ta­ka­pi­hal­le­ni”.

Tuu­li­voi­ma­tuo­tan­non kas­vuun vai­kut­ti mer­kit­tä­väs­ti kaup­pa- ja te­ol­li­suus­mi­nis­te­ri­ön ener­gi­ain­ves­toin­tien tu­ki­jär­jes­tel­mä, jos­sa hank­keil­le sai 40 pro­sen­tin in­ves­toin­ti­tu­en. Sa­moin, uu­sien hank­kei­den osal­ta nyt jo sul­keu­tu­nut, syöt­tö­ta­rif­fi­jär­jes­tel­mä vauh­dit­ti tuo­tan­toa mer­kit­tä­väs­ti.

Suo­ma­lais­ta tuu­li­voi­maa on ra­ken­net­tu vuo­des­ta 2018 läh­tien mark­ki­na­eh­toi­ses­ti, il­man val­ti­on tu­kea. Ener­gi­ak­rii­sin sii­vit­tä­mä­nä tuu­li­voi­mas­ta on­kin tul­lut va­ka­vas­ti otet­ta­va sa­lon­ki­kel­poi­nen vaih­to­eh­to suo­ma­lai­ses­sa ener­gi­a­po­li­tii­kas­sa.

Uu­ti­set ovat usein ne­ga­tii­vi­sia, mik­si? Uu­ti­siin pää­ty­vät yleen­sä asi­at, jot­ka ovat poik­ke­a­mia nor­maa­lis­ta. Var­sin usein nämä poik­ke­a­mat ovat ne­ga­tii­vi­sia. Näi­nä päi­vi­nä uu­tis­vir­ta ai­heut­taa ah­dis­tus­ta, sil­lä use­an vuo­den ajan on maa­il­mas­sa ol­lut suu­ria glo­baa­li­sia poik­ke­a­mia nor­maa­lis­ta. Juu­ri niis­tä nyt uu­ti­soi­daan. Toki niis­tä pi­tää uu­ti­soi­da­kin, mut­ta käsi sy­dä­mel­lä ky­syn, ei­kö se­kaan mah­tui­si muu­ta­kin ilois­ta kuin kymp­piu­u­tis­ten lop­pu­ke­ven­nys?

”Jos mul ois val­ta kei­sa­rin”, pe­rus­tai­sin uu­tis­vä­li­neen, jos­sa ker­rot­tai­siin vain mu­ka­vis­ta asi­ois­ta. Ih­mi­set sai­si­vat il­lan päät­teek­si kat­sel­la jon­kin ai­kaa nii­tä, ja las­keu­tua uneen hie­man rau­hal­li­sem­min mie­lin. No kuka sen mak­saa? En tie­dä. Eh­kä yh­teis­kun­ta.

Ei­vät kaik­ki se­ni­o­ri­kan­sa­lai­set ole täy­sin tum­pe­loi­ta säh­köi­ses­sä asi­oin­nis­sa. Tör­mä­sin hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pank­ki­a­si­oin­nis­sa yl­lät­tä­en sii­hen, et­tä vir­kai­li­ja pu­hui mi­nul­le pan­kin säh­köi­sis­tä pal­ve­luis­ta, il­mei­ses­ti ikä­ni in­noit­ta­ma­na, kuin pik­ku­lap­sel­le. Us­kon, et­tä kai­kis­sa ikä­ryh­mis­sä on eri­ta­soi­sia bit­ti­nik­ka­rei­ta. ”ATK” on kui­ten­kin niin van­ha kek­sin­tö, et­tä it­se olen käyt­tä­nyt sitä töis­sä ja opin­nois­sa­ni lä­hes 50 vuot­ta. En­sim­mäi­ses­sä tut­kin­to­to­dis­tuk­ses­sa­ni 46 vuo­den ta­kaa on ar­vo­sa­na kol­mi­vuo­ti­sen ATK-opis­ke­lun jäl­keen ”Tie­to­jen­kä­sit­te­ly yh­dek­sän 9”.

Mi­tään ATK-he­rä­tys­tä en ole kos­kaan saa­nut, mut­ta töi­hin on ai­na liit­ty­nyt tie­to­tek­niik­ka. Kaik­ki käy­tän­nön asi­at hoi­tu­vat edel­leen­kin koh­tuul­li­ses­ti. Toki on pal­jon ih­mi­siä, joil­le tie­to­tek­niik­ka ei ole tul­lut työs­sä tai opin­nois­sa tu­tuk­si. Täl­löin asi­at ovat ym­mär­ret­tä­väs­ti han­ka­lam­pia. Mi­nus­ta oli­si tyy­li­käs­tä ky­syä, kuin­ka tut­tua säh­köi­nen asi­oin­ti on, en­nen kuin ryh­tyy syn­ty­mä­vuo­den pe­rus­teel­la pi­tä­mään tie­to­tek­nii­kan al­keis­kurs­sia.

Juk­ka Moi­la­nen

Kau­pun­gin­joh­ta­ja eme­ri­tus