Korkeaoja: Palveluverkkopäätösten vaikutusarviot puuttuvat vielä
Satakunnan hyvinvointialueen aluevaltuusto teki joulun alla kiireessä päätöksen palveluverkkosuunnitelmasta, koska valtiovarainministeriö oli edellyttänyt sitä lainanottovaltuuksien saamiseksi. Viranhaltijatyönä tehty ja päättäville toimielimille vain tiedoksi annettu palveluverkkoraportti ei riittänyt valtuuksien saamiseen. Tämän takia raportista muotoiltiin kovalla kiireellä jonkinlainen palveluverkkosuunnitelma, jonka aluevaltuusto paineen alla ja äänestyksen jälkeen hyväksyi.
Käydyssä keskustelussa myös hyväksymistä kannattaneet poliittiset ryhmät suurimpina Sdp:n ja kokoomuksen ryhmien enemmistö, korostivat suunnitelman olevan vasta suunnitelma, tiekartta, jatkosuunnittelun pohjaksi. Puheenvuoroissa korostettiin, että huolelliset toiminnan ja talousvaikutusten arviot tehdään ennen päätöksentekoa. Vähemmistöön jääneet keskustan ja Perussuomalaisten edustajat olivat vaatineet päätöksen lykkäämistä, jotta hyvään hallintoon kuuluva huolellinen vaikutusarvio ehdittäisiin tehdä.
Virkavastuu edellyttää viranhaltijoilta ja aluehallitukselta, että palveluverkkomuutosten taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset on huolellisesti selvitetty ennen päätöksentekoa. Hyvinvointialueen edustajat ovat käyneet keskusteluja kiinteistöjen vuokraamisesta, mutta tärkeimmästä, eli palvelujen järjestämisestä, ei neuvotteluja ole käyty. Taloudelliset ja toiminnalliset vaikutusarviot puuttuvat edelleen.
Useat hyvinvointialueet ( mm. Varsinais-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Savo) ovat viime viikkoina julkistaneet omat palveluverkkosuunnitelmansa, jotka löytyvät niiden nettisivuilta. Seuraava vaihe hellä on lausuntokierros, jonka jälkeen aluehallitukset ja lopullisesti aluevaltuustot päättävät asiasta. Jos verrataan Satakunnan laatua edellä mainittuihin verrokkisuunnitelmiin, on valitettavasti todettava, että meillä ”tiekartta” on kovin puutteellinen niihin verrattuna, eikä anna missään tapauksessa riittävää pohjaa lopulliselle päätöksenteolle.
Pohjois-Satakunnassa ollaan pilotoimassa liikkuvaa terveysbussia. Auton hankintahinta on 300 000 euroa, auto tarvitsee sairaanhoitajan lisäksi autonkuljettajan ja pysähdyspaikoissa pitää olla henkilöstön taukotila ja asiakkaiden odotustila. Matkaan lähtöpisteestä asiakkaiden luo kuluu aikaa mennen tullen. Etelä-Karjalan vastaavasta toiminnasta saadun kokemuksen mukaan näin toteutettu sairaanhoitajan suorite tulee moninkertaisesti kalliimmaksi kuin toimiminen oikein mitoitetussa kiinteässä toimipisteessä. Etelä-Karjalassa terveysbussi nähdäänkin lähinnä kotihoidon tukiyksikkönä, ei korvaamassa kiinteitä palvelupisteitä. Peruspalvelujen turvaamiseksi on Etelä-Karjalassa päätetty, että pienimmissäkin kunnissa säilytetään kiinteä toimipiste. Satakunnan suunnitelman osalta ei vertailevaa kustannuslaskelmaa ole esitetty.
Vertaileva kustannuslaskentaa ei ole myöskään tehty Säkylän, Eurajoen, Nakkilan tai Kokemäen suljettaviksi suunniteltujen toimintojen osalta. Mikä on oikein mitoitettujen vastaanottotilojen kustannus verrattuna niihin matka- ja muihin kustannuksiin, joita syntyy Kela-kuljetusten ja asiakkaiden omien kuljetuskustannusten lisääntymisen myötä. Eikä ole tehty myöskään mitään arviota siitä, millaisia seurannaiskustannuksia syntyy, kun peruspalvelujen saatavuutta näin heikennetään. Henkilökunnan, siis, parhaiten tilanteen tuntevien henkilöiden mielipidettä ei ole kuultu. Oletetaan vain, että kaikki siirtyvät uuteen toimipisteeseen, kun pilliin puhalletaan.
Hyvinvointialue teki viranhaltijapäätöksen ostaa kilpailutuksen perusteella ateriapalveluja Mehiläiseltä. Laskelma osoitti, että kylminä asiakkaille kerran tai kaksi kertaa viikossa toimitettava ruoka tulee annosta kohti halvemmaksi kuin lämpimänä päivittäin toimitettava ruoka. Päätöksen vaikutusta hoivan laatuun ja kotipalvelutarpeen kasvuun ei otettu päätöksessä huomioon. Vanhusten osalta ei ole kysymys vain ruuasta, vaan ruokailusta, joka on monelle yksinäiselle päivän tärkein tapahtuma ja siksi toimintakyvyn säilymisenkannalta erittäin tärkeä asia. Laaja vaikutusten arviointi olisi tullut tehdä ennen tämänkin päätöksen tekemistä.
Juha Korkeaoja
Aluevaltuuston jäsen, aluehallituksen 2.vpj (kesk.)