Mikko Peltola: Tuliko Räpsööstä kulttuurin uusi Strömsö?
Suomalaiseen puhekieleen kuuluu hauska ilmaisu ”ei mennyt niin kuin Strömsössä”. Sillä viitataan Ylellä jo parikymmentä vuotta pyörineeseen kodin askareisiin keskittyvään makasiiniohjelmaan, jossa kaikki sujuu ja toimii. Ohjelma on saanut nimensä kuvauspaikkansa mukaan. Vaasan Strömsön vanhasta Västervikin kesähuvilasta on tuullut myös kaupungin suosittu turistikohde.
Strömsöstä tulee mieleen porilainen Räpsöö eli Reposaari. Satakunnassa on monta uniikkia ja pittoreskia paikkaa, mutta Räpsöö niistä ehkä erikoisin, myös värikkään historiansa kautta. Tarinan mukaan Turun akatemian professori Israel Nesselius ehdotti noin kolmesataa vuotta sitten tätä Selkämeren aavan äärellä olevaa pientä saarta jopa Suomen pääkaupungiksi. Villi ehdotus, mutta olihan 1800-luvun loppupuolella aika, jolloin Reposaari oli Suomen vilkkain vientisatama.
Räpsöö on säilynyt uniikkina ja vähän erikoisena paikkana, johon ajan hammas ei näytä purevan. Tähän varmaa vaikuttaa 30 kilometrin etäisyys Porin keskustasta. Saarelle saatiin pengertiekin vasta 1950-luvulla. Kiehtovan saaren tarinaa värittävät myös hauskat anekdootit siestasta, jolloin kaupat olivat iltapäivisin tunnin kiinni sekä Suomen pienin Alko, joka kuulemma alansa ainoana tuotti tappiota.
Historiansa ja nykyhetkensä vuoksi Räpsöö on mitä mainioin paikka kulttuurin käyttöön. Muutama vuosi sitten paikan keksi jo Reposfääri-monikulttuurifestivaali, ja viime elokuussa Räpsöössä pidettiin ensimmäinen Sensommar-filmifestivaali. Järjestäjillä oli hyvä hoksnokka kytkeä festivaaliohjelmaan Valkeat yöt -elokuva, jota noin neljäkymmentä vuotta sitten myös Reposaaressa filmattiin.
Sensommarin aloitus oli hyvä, toivottavasti se saa jatkoa ja aikaa kasvaa ja kehittyä. Elokuvafestivaaleilla Sodankylä on jo löydetty, mutta Räpsööllä on kaikki mahdollisuudet nousta elokuvamaailman Strömsöksi.
Mikko Peltola
Tiedottaja, viestintäyrittäjä