Taas ih­met­tel­lee yks jos toi­ne­ki et mitä tua ny muka sit mei­naa? En­ne van­haa pruu­kas po­ri­lai­set us­sei just täl­läi syk­sy­si toi­ses tref­fa­tes kys­syy et, ”et sen­tää ol it­tees för­kyy­län­ny, vaik on­ki ol­lu nii mär­kää ja kal­seet?” För­kyy­lät o kyl­mät tai vi­lus­tuu. No nyk­ki täs olis hy­vin­ki sihe mah­rol­li­suus, ko o nii mär­räät ke­lit ol­lu vii­me päi­vin, mut on­neks o lu­vat­tu jo pik­ku­hil­jaa taas kyl­me­nev­vää ja se sit mei­naa kui­vu­mist­ki siin sa­mal.

Tätä ko täs kna­put­te­le o py­hä­ne aa­mu­päi­vä nin­ko yleen­säk­ki ja li­säks o Is­säi oma päi­vä, niät on­nee vaa kai­kil isil ta­sa­pu­a­li­ses­ti! Hyvä olis sil­ti muis­taa is­sää har­va se päi­vä. Hau­roil vi­ä­tii aa­mul kynt­ty­lät, mut­tei täl­lät­ty flak­kuu flei­jaa toho sat­tee­see. Meil o sem­mo­ne kor­kee tan­ko ja iso lip­pu, joka o stää van­haa per­ruu ja vär­kil­täs pak­sum­pi, niät se ei kui­vuk­ka iha sil­lai ko nua ny­ky­set kei­no­li­put, jok­ka ei tair sil­ti eres kas­tuuk­ka. Tiär hänt.

No fun­tee­ra­si täs tän­nää ot­taa puh­heeks taas tua pa­huk­se ko­ro­na, joka syk­sy sat­teis o saa­nu kuu­lem­ma ja­la­sij­jaa oik­kee rei­rus­ti tääl Sa­ta­kun­nas­sak­ki. Sa­no­taa et ro­ko­tus­te kans o ai­kail­tu iha lii­kaa, mut­tei vis­siin­kä oi­kee stää just oi­keet aj­jaa­koh­taa kuk­kaa osan­nu au­ni­oit tar­peeks ajois. Meil oli ti­lat­tun fluns­sa­ro­kot­teet jo hy­vis aj­joi syk­syl ja ky­syin­ki sit te­le­foo­nis omalt sööt­ters­kalt et pas­saak se ny sit meil­lek­ki se ko­ro­na­piik­ki kans sam­maa yh­tey­tee, ko sil­lai avii­sis luki. Siäl heil se ei sil­lo käy­ny, mut hän siir­si mei­ät mo­lem­mat toi­sel alu­eel, ko sin oli saa­tu sen­tää lis­sää sööt­ters­koi pii­kit­tä­mist var­te. No mitä väl­lii meil siin oli, ko viä sen­tää pys­ty­tää liik­kuu. Ko­ro­na piik­kei saa­mi­se suh­tee tää oli jo nel­jäs eri plas­si, Län­si-Pori, Poh­jois-Pori, Itä-Pori ja nu­a­ri­so­ta­lo. Kai­kis hom­ma o lu­a­nan­nu pa­rem­mi ko hyvi, niät mit­tää pur­naa­mist se suh­tee ei ol.

Joku voi ih­me­tel et mikä oma­sööt­ters­ka? No ter­vey­re­hoi­ta­ja, joka jo vu­a­si­kau­sii o kol­me kuu­kau­re vä­lei hoi­ta­nu lää­ke­an­nok­se pis­tä­mi­se. Tot­kai sem­mo­sest voi jo san­noo et oma, ko siin sa­mal tul­laa kyl vä­ki­sin­ki tu­tuiks ja kaik­ki hoi­tuu tar­vit­tais. Ro­kot­teist, jok­ka ny pis­tet­tii toi­ne toi­see kä­si­var­tee ja toi­ne toi­see ei tul­lu mit­tää jäl­ki­mai­nin­kei, nin­ko ei en­ne­kä ol tul­lu, vaik siäl käs­ket­tii­ki 10–15 mi­nut­tii var­toil en­ne kot­tii läh­töö ja käyr vaik kaf­feel. Jaa trah­tee­raa­ko talo sem­mo­sen­ki kysy miäs pah­huut­tas sööt­ters­koilt? Ei trah­tee­ran­nu, mut hy­vä­ko sen­tää ro­ko­tuk­set. Kii­tos pal­jo…Ny sit vaa tart­tee taas muis­taa se kun­no kä­sie pesu ja sit kä­si­huuh­ret, kon­nei pe­se­mi­ne lu­a­naa. Al­kaa taas se vii­nalt hai­se­mi­ne, jost täs vä­lil jo mel­kei pää­si. Olis kuu­lem­ma muu­ten­ki taas muis­tet­ta­va var­roo tun­kost ja jos tyk­kää ni mi­käs siin vaik ot­tas iha va­pa­eh­to­ses­ti mas­kin­ki käyt­töö, sil­lo­ko silt tun­tuu. Ei­kä kip­pee­näs pa­ran ke­nen­kä men ih­mis­te jouk­koo tar­tut­taa muit. On­neks kuu­lem­ma tau­ti o ny hel­pom­pi, tai sit ei. Ei­kä ny Po­ris pa­ran eres ku­al­lak­ka, ko kre­ma­to­rio o viä vu­a­re lop­puu as­tik­ka kii…

Ul­la Lei­no

Po­ri­lai­nen mur­re­maa­ka­ri ja ko­ti­seu­tu­neu­vos