Tun­tuu­ko si­nus­ta vä­lil­lä sil­tä, et­tä et pys­ty us­ko­maan Ju­ma­lan lu­pauk­siin? Et ole ai­noa. Raa­ma­tus­ta­kin löy­däm­me ih­mi­siä, joil­le Ju­ma­la on pu­hu­nut, mut­ta jot­ka ei­vät ole us­ko­neet. Raa­ma­tus­sa ker­ro­taan pap­pi Sa­ka­ri­as­ta, jol­le Ju­ma­lan en­ke­li il­mes­tyi ja sa­noi: ”Älä pel­kää Sa­ka­ri­as, sil­lä ru­kouk­se­si on kuul­tu. Vai­mo­si Eli­sa­bet syn­nyt­tää si­nul­le po­jan, ja si­nun on an­net­ta­va hä­nel­le ni­mek­si Jo­han­nes.” (Luuk. 1:13). Sa­ka­ri­as ei kui­ten­kaan us­ko­nut en­ke­lin il­moit­ta­maa sa­no­maa ja tuli sen täh­den my­käk­si, kun­nes Ju­ma­lan lu­paus to­teu­tui­si.

Vaik­ka Sa­ka­ri­as ei us­ko­nut, se ei sil­ti es­tä­nyt Ju­ma­laa to­teut­ta­mas­ta lu­paus­taan. Sa­ka­ri­aan vai­mo Eli­sa­bet tuli ras­kaak­si ja syn­nyt­ti Sa­ka­ri­aal­le po­jan. Kun lap­si syn­tyi, Sa­ka­ri­aan kie­li va­pau­tui ja hän al­koi pu­hua ylis­tä­en Ju­ma­laa. Us­ko oli syn­ty­nyt Sa­ka­ri­aan sy­dä­mes­sä, ja hän an­toi lap­sel­le ni­men Jo­han­nes.

Mi­nua siu­naa se, et­tä Ju­ma­la on niin suu­ri, et­tä hän voi to­teut­taa lu­pauk­sen­sa mei­dän us­kos­tam­me huo­li­mat­ta. Voit heik­ko­na ja va­ja­vai­se­na ih­mi­se­nä lait­taa tur­va­si Ju­ma­lan lu­pauk­siin. Voit op­pia le­pää­mään nii­den va­ras­sa, sil­lä ne ei­vät pe­rus­tu si­nun suo­riu­tu­mi­see­si, vaan Ju­ma­lan us­kol­li­suu­teen. Voit lait­taa mm. seu­raa­vat Ju­ma­lan lu­pauk­set käy­tän­töön ja tu­let ilah­tu­maan:

”Ja avuk­se­si huu­da mi­nua hä­dän päi­vä­nä, niin minä tah­don aut­taa si­nua, ja si­nun pi­tää kun­ni­oit­ta­man mi­nua.” (Ps. 50:15)

”Jo­kai­nen, joka huu­taa avuk­si Her­ran ni­meä, pe­las­tuu” (Room. 10:13) (Her­ran ni­mel­lä vii­ta­taan Jee­suk­seen).

”Heit­tä­kää kaik­ki mur­heen­ne hä­nen pääl­len­sä, sil­lä hän pi­tää teis­tä huo­len” (1. Piet. 5:7)

Raa­ma­tus­ta voit löy­tää pal­jon li­sää Ju­ma­lan lu­pauk­sia, joi­hin voit tur­va­ta ja joi­den va­raan voit elä­mää­si ra­ken­taa. Se on jo us­koa!

Juu­so Lei­von­nie­mi

Vas­tuun­kan­ta­ja

Elä­män Elik­sii­ri