Areenarakentamisen asiantuntija Kalervo Kummola muistuttaa hyvän suunnittelun merkityksestä
Toimiva tapahtuma-areena tuo tuloja koko kaupungille.
Ari Anteroinen
Yritysfoorumissa jazzkadulla 16.7. keskustellaan, ovatko tapahtuma-areenat miljoonaluokan bisnestä vai pelkkää betonia. Tätä pohtivat Porin kaupunginjohtaja Lauri Inna, entinen rakennusurakoitsija Rami Viitasaari sekä monesta tuttu ”rautakansleri” Kalervo Kummola.
Hiljattain 80 vuotta täyttänyttä Kummolaa voidaan pitää areenarakentamisen asiantuntijana. Seurasihan hän läheltä Tampereen Nokia Arenan valmistumista ja muinoin Helsingin silloisen Hartwall Arenan, nykyisen Veikkaus Arenan (Helsinki-halli) nousua.
Puhutaanko bisneksestä, ja jos niin kuinka hyvästä?
– Kyllä se voi bisnestä olla, mutta on se hankala yhtälö. Jos kaikki pääomakulut lasketaan viimeisen päälle, alkaa bisnes olla heikkoa, vastaa Kummola.
– Nokia Arenassakin on sellainen pääomarakenne, että se syö kaiken, korot ja muut, Kummola jatkaa.
Areenan käyttökate on hyvä.
– Mutta jos se on lainapääomalla pääosin tehty, silloin on vaikea tehdä bisnestä. Jos ajatellaan asiaa yhteiskunnan kannalta, ei areenoiden tarvitse välttämättä olla bisnestä. Esimerkiksi Nokia Arena on tuonut satoja miljoonia kaupunkiin, kuten tuloja yrittäjille. Kyllä se elämää tuo. Ollaan reilusti voiton puolella kokonaisuutta ajatellen.
Areenoiden rakentaminen lähtee hyvästä suunnittelusta.
– Aloittelijoiden kanssa ei kannata touhuta. Suomessa on yksi yhtiö, joka on pelleillyt siellä täällä useamman vuoden ja ei ole yhtään hallia saanut tehtyä, heittää Kummola sen enempää erikseen nimeämättä.
Satakunnassa eletään mielenkiintoisia aikoja. Porissa on vatvottu uuden monitoimitilan, joka sopisi niin urheilu- kuin viihdekäyttöön, kohtaloa. Ehdotuksia on ollut muutamia ja nyt näyttäisi siltä, että uusi rakennus nousisi vanhan linja-autoaseman tontille.
– Keskustaan tuollaiset pitää tehdä. Siitä Nokia Arena on hyvä esimerkki. Kun areena on keskustassa, myös hiilijalanjälki on pienempi, perustelee Kummola.
Mitä tulee Porin Isomäen jäähallin remontoimiseen, on Kummolalla mielipide siitäkin.
– Kannattaisi tehdä uusi 8 000 katsojan halli. Vanhaa on korjattu aika monta kertaa, Kummola ehdottaa.
Alun perin Porissa suunniteltiin vain jäähallin katon uusimista, mutta uusissa suunnitelmissa on kyse paljon isommasta remontista. Käytännössä osa hallia menisi kokonaan uusiksi. Halu on saada jäähalliin lisää muitakin tapahtumia kuin urheilua. Kustannukset ovat arvion mukaan nousemassa yli 20 miljoonaan euroon.
Raumalla uudistetaan Äijänsuolla jäähallia ja työt alkavan alkavan kauden päätyttyä. Budjetti on hieman alle 20 miljoonaa.
Rauman Lukko Oy:n toimitusjohtaja Rafael Eerolan mukaan jäähalli muuttuu areenaksi, joten kaikkien muidenkin tapahtumien järjestäminen helpottuu. Roudaus, tekniset valmiudet, eri tilaratkaisut ynnä muut ovat remonttilistalla.
Jäähalliremonteista ja isoista monitoimiareenasuunnitelmista on uutisoitu viime aikoina paljon.
Pitääkö joka kaupungissa olla areenaluokan olosuhteet?
– Mielestäni ainakin niillä paikkakunnilla, missä Liigaa pelataan, Kummola huomauttaa.
– Lahdessa on suunnitelmia, Oulussa ja Lappeenrannassa ollaan jo pitkällä. Jyväskylässä jo rakennetaan, Kummola tietää.
Jättiareenoista on juttua riittänyt vielä enemmän, kuten Turun Ratapiha-hankkeesta, Helsinki Gardenista ja sen kilpailijaksi nousseesta Vantaan Arena 3.3:sta.
– Takana on sama firma, josta jo mainitsin. Puheet ovat isoja, mutta teot aika pieniä. Helsinki Gardenin tuesta on turha puhua. Noin isot summat eivät hoidu opetusministeriön virkamiesten, vaan suoraan hallituksen kautta. Näin oli Nokia Arenankin kanssa, Kummola huomauttaa.

