Asumiskustannusten nousu on viimein taittunut, kertoo Nordea
Emmi Tilvis / STT
Suomalaisten asumiskustannusten nousu on taittunut tänä vuonna. Asia käy ilmi Nordean asuntomarkkinakatsauksesta.
Suomalaisten asuminen on kallistunut neljänneksellä verrattuna vuoteen 2020. Tulot eivät ole pysyneet perässä, sillä samaan aikaan ansiotaso on noussut vain kaksitoista prosenttia. Asumismenoja on kasvattanut energian ja sähkön hintojen nousu vuonna 2022 ja korkojen nopea nousu. Korkojen nousun takia kovin isku on kohdistunut omistusasujiin, joilla on velkaa.
Asumisen kulujen nousun taustalla ovat myös kohonneet verot ja remontointi- sekä ylläpitokustannukset.
Nyt kustannukset ovat pienenemässä etenkin energian hinnan laskun ansiosta. Korkojen laskullakin on vaikutusta, mutta viiveellä.
– Korkojen selvä lasku ei ole vielä merkittävästi näkynyt asuntolainakannan keskikorossa, sillä suurimmalla osalla suomalaisista on viitekorkona 12 kuukauden euribor. Siten keskimääräinen korkotaso laskee vaiheittain sitä mukaa, kun korontarkistuspäivät tulevat eteen, sanoo tiedotteessa Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
Asuntolainojen viitekorkoina käytetyt euriborit ovat laskeneet viime aikoina vauhdilla. Euriborin kaltaisiin markkinakorkoihin vaikuttavat Euroopan keskuspankin EKP:n ohjauskorkopäätökset. Se on aloittanut ohjauskorkojen laskun, ja seuraavaa koronlaskua uumoillaan jo lokakuulle.
Nordea ennustaa, että korkotason laskemisen myötä asuntokauppa on heräämässä horroksestaan.
– Tämän vuoden aikana on nähty piristymistä kuluttajien lainannosto- ja autonostoaikeissa, mikä kertoo kuluttajien optimismin asteittaisesta elpymisestä ja ostovoiman paranemisesta, Kostiainen sanoo.
Hintoja painaa kuitenkin se, ettei ihmisillä ole esimerkiksi suurten asumiskulujen vuoksi laittaa paljoa rahaa uuteen asuntoon.
Runsas tarjonta pitää asuntojen hintakehityksen maltillisena vielä kaksi seuraavaa vuotta. Nordea odottaa asuntojen hintojen nousevan ensi vuonna 2,5 prosenttia, mutta ennusteeseen liittyy epävarmuutta. Jos korkojen lasku on odotettua voimakkaampaa, niin asuntojen hinnat voivat nousta rivakammin.
– Toisaalta jos talous ei ala toipua ja työttömyys kasvaa odotettua enemmän, voi hintojen nousu jäädä vielä ensi vuonna haaveeksi.
Asuinrakentamisen pohjakosketus on jo koettu, mutta tulevaisuusnäkymät ovat edelleen vaisut. Nordean mukaan ennen rakentamisen alakuloa nähtyihin asuinrakentamisen määriin ei palata ehkä enää koskaan.