Per­hey­ri­tyk­sem­me os­ti Eu­ra­jo­en yk­si­tyis­sa­ta­man noin 2,5 vuot­ta sit­ten. Olim­me ol­leet sa­ta­man asi­ak­kai­ta use­an vuo­den ajan, mut­ta oma ko­ke­muk­se­ni sa­ta­man pyö­rit­tä­mi­ses­tä oli täy­si nol­la – siis leu­ka pys­tyyn ja koh­ti uu­sia haas­tei­ta! Mel­ko pian yri­tyk­sen sekä sa­ta­ma-alan ta­poi­hin tu­tus­tut­tu­a­ni ym­mär­sin, et­tei mark­ki­noin­ti­työ­tä ja uu­sa­si­a­kas­han­kin­taa teh­dä leh­ti­mai­nok­sil­la tai net­ti­si­vu­jen ban­ne­reil­la ei­kä so­me­ti­leil­lä­kään ole juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä.

Aloin teh­dä nu­me­roa it­ses­tä­ni ja sitä kaut­ta ti­lai­suu­den tul­len mai­ni­ta sa­ta­mam­me tar­jo­a­mis­ta pal­ve­luis­ta ai­na ti­lai­suu­den tul­len. Lii­tyin Rau­man ja Sa­ta­kun­nan Kaup­pa­ka­ma­riin, Eu­ra­jo­en Yrit­tä­jiin sekä ha­keu­duin myös Sa­ta­kun­nan Yrit­tä­jien hal­li­tuk­seen. Aja­tuk­se­ni oli, et­tä sa­ta­mam­me on yh­tä tun­te­ma­ton muil­le kuin it­sel­le­ni­kin, jon­ka tie­to­tai­to pe­rus­tui va­ras­toin­ti­a­laan sekä sa­ta­man ai­em­paan asi­ak­kuu­teen.

Pi­dän it­se­ä­ni so­si­aa­li­se­na ja mel­ko pu­he­li­aa­na tyyp­pi­nä, ja mi­nus­ta on mu­ka­va ju­tus­tel­la ih­mis­ten kans­sa kah­vi­jo­nos­sa tai au­di­to­ri­os­sa lu­en­non al­kua odo­tel­les­sa. Yrit­tä­jien ja Kaup­pa­ka­ma­rien ti­lai­suuk­sis­sa ih­mi­siä luon­nol­li­ses­ti kiin­nos­taa tois­ten am­mat­ti ja työn laa­tu ja olen ker­to­nut sa­ta­mam­me ta­ri­naa ai­na, kun joku on ky­sy­nyt. Häm­mäs­tyk­se­ni on ol­lut suu­ri, kun olen saa­nut huo­ma­ta, et­tä ku­vit­te­le­ma­ni tun­te­ma­ton on­kin oi­ke­as­taan tut­tua.

Sii­vou­sa­lan hen­ki­lö ker­toi käy­neen­sä use­as­ti sa­ta­mas­sa kat­se­le­mas­sa myrs­ky­aal­to­ja, kul­je­tu­sa­lal­la joh­ta­vas­sa ase­mas­sa toi­mi­va hen­ki­lö ker­toi ol­leen­sa 80-lu­vul­la sa­ta­mas­sa ke­sä­töis­sä la­pi­o­poi­ka­na. Sa­ta­mas­sa on käy­ty maan­ra­ken­nus- ja as­fal­toin­ti­hom­mis­sa, kor­jaa­mas­sa ra­ken­nuk­sia tai ta­paa­ma­ni hen­ki­lön nuo­ruu­sa­jan tyt­töys­tä­vä on ol­lut toi­mis­tol­lam­me töis­sä. Tyt­töys­tä­vää muis­tel­tiin eh­kä vä­hän kai­hol­la. Mo­nen mois­ta työ­teh­tä­vää ja koh­taa­mis­ta on vuo­siin mah­tu­nut, mut­ta tä­hän as­ti eni­ten kul­mia nos­tat­ta­nut koh­taa­mi­nen ta­pah­tui Sa­ta­kun­nan Lo­gis­tiik­ka­foo­ru­mis­sa mar­ras­kuus­sa. Is­tuim­me van­hem­man her­ras­mie­hen kans­sa vie­rek­käin kah­vi­tau­ol­la ja hän pal­jas­ti käy­neen­sä sa­ta­mas­sa nuo­re­na mie­he­nä. Surf­fi­lau­dal­la Yy­te­ris­tä Eu­ra­jo­el­le. Ta­ri­noi­den an­si­os­ta olen oi­val­ta­nut, et­tä sa­ta­mam­me on­kin sel­väs­ti ko­ko­aan suu­rem­pi.

Mu­ka­vaa jou­lun odo­tu­sat kai­kil­le sa­ta­kun­ta­lai­sil­le yrit­tä­jil­le – ta­va­taan ja kes­kus­tel­laan en­si vuon­na­kin!

Kai­sa Castrén

Sa­ta­kun­nan Yrit­tä­jien hal­li­tuk­sen jä­sen, Eu­ra­jo­en sa­ta­man joh­ta­ja, Eco­Ports Fin­land Oy toi­mi­tus­joh­ta­ja