Pet­ra Sö­der

Mark­ki­noin­ti­toi­mis­to To­va­rin yrit­tä­jäl­lä Jus­si Pir­ho­sel­la on edes­sään jän­nit­tä­vä syk­sy, sil­lä hän on eh­dol­la Suo­men Yrit­tä­jien pu­heen­joh­ta­jak­si. Va­lin­ta teh­dään lo­ka­kuun puo­li­vä­lis­sä.

– Nor­maa­lis­ti tie­dän hy­vin tar­kas­ti lop­pu­vuo­den työt, mut­ta nyt en ole oi­kein voi­nut suun­ni­tel­la tu­le­vaa, hän ker­too.

Pir­ho­sel­la on ta­ka­na pian kak­si vuot­ta Suo­men Yrit­tä­jien va­ra­pu­heen­joh­ta­ja­na. Hä­nel­le on tul­lut kah­den vuo­den ai­ka­na tu­tuk­si niin yrit­tä­jät, pai­kal­li­syh­dis­tyk­set, alu­e­jär­jes­töt kuin toi­mi­a­la­jär­jes­töt­kin ym­pä­ri Suo­mea.

– Suo­men Yrit­tä­jien vai­kut­ta­mis­työ on jo nyt puh­das­ta kul­taa. Vai­kut­ta­mis­työn ai­noa ke­hi­tys­koh­de on se, mi­ten pää­täm­me kan­tam­me. It­se vai­kut­ta­mi­nen ja edun­val­von­ta on jo eri­no­mais­ta, hän ker­too.

Sa­mal­la Pir­ho­nen on pääs­syt osal­lis­tu­maan val­ta­kun­nal­li­seen vai­kut­ta­mis­työ­hön ja saa­nut laa­jan nä­ke­myk­sen sii­tä, mis­sä Suo­men Yrit­tä­jät on­nis­tuu ja mis­sä jär­jes­töl­lä on mah­dol­li­suus ke­hit­tyä.

– Nyt mei­dän pi­tää ol­la yh­tä kun­ni­an­hi­moi­sia myös sii­nä, mi­ten tämä oma jär­jes­töm­me nos­te­taan seu­raa­val­le ta­sol­le. Meil­lä on val­ta­va mää­rä osaa­mis­ta ja ener­gi­aa ym­pä­ri Suo­mea, nyt se on ulos­mi­tat­ta­va yh­tei­seen käyt­töön. Sil­loin syn­tyy jo­tain pal­jon ny­kyis­tä suu­rem­paa, Pir­ho­nen sa­noo.

Pir­ho­sen mu­kaan Suo­men Yrit­tä­jien suu­rin vah­vuus on sen ih­mi­sis­sä ja hän us­koo, et­tä par­haim­mat ide­at syn­ty­vät, kun koko jär­jes­tö ra­ken­taa yh­des­sä.

– Suo­men Yrit­tä­jät on alue- ja toi­mi­a­la­jär­jes­tö­jen­sä jär­jes­tö ja kes­kus­jär­jes­tö on ole­mas­sa hei­tä ja hei­dän jä­se­ni­ään var­ten. Sik­si kes­kus­jär­jes­tön on osal­lis­tet­ta­va ja mah­dol­lis­tet­ta­va yh­tei­nen ra­ken­ta­mi­nen. Ke­hi­tys­työ­tä ei teh­dä yk­sin, vaan yh­des­sä, hän pai­not­taa.

Jos Pir­ho­nen tu­lee va­li­tuk­si pu­heen­joh­ta­jak­si, on hä­nel­lä tas­kut täyn­nä ide­oi­ta uu­dis­taa or­ga­ni­saa­ti­o­ta ja saa­da tie­to kul­ke­maan pa­rem­min kat­to­jär­jes­töl­tä ai­na pai­kal­lis­jär­jes­töil­le saak­ka. Pir­ho­nen ha­lu­ai­si, et­tä va­ra­pu­heen­joh­ta­jal­la oli­si sel­ke­ät työ­teh­tä­vät ja hän ha­lu­ai­si ke­hit­tää myös Suo­men Yrit­tä­jien di­gi­o­saa­mis­ta.

– En­sim­mäi­sek­si di­gist­ra­te­gia pi­tää saa­da val­miik­si ja jal­kau­tet­tua, jot­ta py­sy­tään ajas­sa mu­ka­na, hän poh­tii.

Yk­si Pir­ho­sen vah­vuuk­sis­ta on se, et­tä hän on työs­ken­nel­lyt te­ko­ä­lyn kans­sa jo vuo­des­ta 2019 ja toi­mii työs­sään nä­kö­a­la­pai­kal­la useil­le eri aloil­le.

– Sii­tä on hir­veä etu, kun te­kee eri alo­jen kans­sa töi­tä ja tie­tää mi­ten mil­lä­kin alal­la täl­lä het­kel­lä me­nee, hän poh­tii.

Pir­ho­nen on sitä miel­tä, et­tä te­ko­ä­ly tu­lee muut­ta­maan tu­le­vai­suut­ta enem­män kuin in­ter­ne­tin tulo ai­koi­naan.

– Ih­mis­ten ja yri­tys­ten tu­li­si kes­kit­tyä tu­le­vai­suu­des­sa en­nem­min­kin sii­hen, mikä ei muu­tu, hän poh­tii.

Pir­ho­sel­la start­ta­si 15. vuo­si yrit­tä­jä­nä ja hän on ajau­tu­nut yrit­tä­jäk­si jo mais­te­ri­o­pin­to­jen­sa ai­ka­na. Hän ko­kee, et­tä oli­si eh­kä pääs­syt hel­pom­mal­la palk­ka­työs­sä, mut­ta yrit­tä­jyys vei mu­ka­naan. Yrit­tä­jyy­des­sä hän­tä kieh­too va­paus ja se, et­tä töi­hin on ai­na kiva läh­teä.

– Jos är­syt­tää he­rä­tä aa­mul­la, on vää­räs­sä työ­pai­kas­sa. It­sel­lä­ni on niin pal­jon ide­oi­ta, et­tä töi­hin on ai­na kiva läh­teä. Tänä ke­sä­nä en pi­tä­nyt edes ke­sä­lo­maa, hän ker­too.

Pir­ho­nen ei ole ol­lut ke­sä­töi­tä lu­kuun ot­ta­mat­ta palk­ka­töis­sä ja neu­voo kaik­kia läh­te­mään yrit­tä­jäk­si, jos ide­oi­ta ja in­toa yrit­tä­mi­seen vaan löy­tyy.

– Mitä sii­nä hä­vi­ää, jos ko­kei­lee. Kan­nat­tai­si en­nem­min­kin miet­tiä, kuin­ka pal­jon sitä ka­tuu, jos ei ko­kei­le, hän poh­tii.

Pir­ho­nen luo­pui kak­si vuot­ta sit­ten To­va­rin toi­mi­tus­joh­ta­jan pai­kas­ta, jo­ten hä­nel­lä riit­täi­si hy­vin ai­kaa tu­le­val­le pu­heen­joh­ta­juu­del­le.

– Tot­ta kai ha­lu­ai­sin, et­tä mi­nut va­li­taan. En hu­vik­se­ni läh­de eh­dol­le, hän poh­tii.

Emmi Holmström ja Kimmo Ala-Ketola pyörittävät myös ravintola Smoky Morrista Reposaaressa. Emmin veli Ville Holmström on mukana yrityksen toiminnassa ja hänen vastuullaan on Reposaaren ravintola. Kuva: Petra Söder

Mis­sä syö­tiin?

Kaup­pa­hal­lis­sa si­jait­se­vas­sa Mor­ris and Ma­rys­sa pää­see mais­ta­maan ai­to­ja ma­ku­ja ja ais­ti­maan van­han ajan tun­nel­maa, kun ra­vin­to­lan yrit­tä­jät Em­mi Holmst­röm ja Kim­mo Ala-Ke­to­la ovat re­mon­toi­neet pai­kan oman­nä­köi­sek­seen.

– Olem­me ha­ke­neet tän­ne sel­lais­ta van­han ajan tun­nel­maa. Ra­kas­tam­me van­ho­ja esi­nei­tä, he ker­to­vat ruu­tu­kaa­ke­lei­den ja kynt­ti­läk­ruu­nu­jen kes­kel­tä.

Ra­vin­to­la on toi­mi­nut Po­rin kaup­pa­hal­lis­sa vii­me jou­lu­kuus­ta läh­tien ja ol­lut alus­ta as­ti suo­sit­tu lou­nas­paik­ka.

– Meil­lä on men­nyt tääl­lä ihan hy­vin. Lou­nas on suo­sit­tu, mut­ta ar­ki-il­tai­sin kai­vat­tai­siin vä­hän enem­män asi­ak­kai­ta, he ker­to­vat.

Yrit­tä­jä­pa­ris­kun­ta suun­nit­te­lee it­se kaik­ki ra­vin­to­lan an­nok­set ja opet­taa nii­den te­ke­mi­sen hen­ki­lö­kun­nal­le. Täl­lä het­kel­lä heil­lä on ke­hit­teil­lä uu­si menu ja ra­vin­to­la on au­ki il­tai­sin vain vii­kon­lop­pui­sin, kun­nes menu val­mis­tuu syk­sym­mäl­lä.

– Mei­dät miel­le­tään enem­män lou­nas­ra­vin­to­lak­si, vaik­ka toi­mim­me myös il­ta­ra­vin­to­la­na, he ker­to­vat.

Toi­me­li­ail­la yrit­tä­jil­lä on pal­jon suun­ni­tel­mia tu­le­vai­suu­del­le. Uu­den me­nun li­säk­si heil­lä on aja­tuk­se­na tar­joil­la ra­vin­to­las­sa aa­mi­ais­ta ja bruns­sia mah­dol­li­ses­ti jo lop­pu­vuo­des­ta.

– Jaz­zien ai­kaan meil­lä oli aa­mi­ai­nen ja se sai pal­jon ke­hu­ja, Em­mi ker­too.

Suun­ni­tel­mis­sa on ot­taa myös piz­zau­u­ni käyt­töön ja al­kaa val­mis­taa piz­zo­ja. Lou­naal­la on jär­jes­tet­ty ai­kai­sem­min jo piz­za­päi­viä.

– Asi­ak­kaat ovat al­ka­neet ilah­dut­ta­vas­ti ky­sel­lä myös pi­to­pal­ve­lua ja meil­lä on­nis­tuu pi­to­pal­ve­lu 150 hen­ki­löön saak­ka, Em­mi vink­kaa.