Luottamusmies rohkaisee suomalaisia hakeutumaan laivanrakentajiksi
Julkisuudessa näkee useasti kysymyksiä siitä, miksi esimerkiksi Rauman telakalla työskentelee niin paljon ulkomaalaisia.
Pauli Uusi-Kilponen
Rauman RMC:n telakalla puhutaan jopa enemmän muita kieliä kuin suomea. Syy on yksinkertainen: suomalaisia metallimiehiä, hitsareita ja levyseppiä ei ole riittävästi tarjolla.
– Kyllä kaikki kotimaiset alan ihmiset otetaan töihin, jos vain jostain löytyy, vakuuttaa Rauman RMC telakan pääluottamusmies Hannu Liimola.
Sata Shipbuildingin telakalla Mäntyluodossa työntekijämäärä on alle 200 henkilöä, mutta luku nousee 250 työntekijään lähivuosina. Yhtiön tilanne on sama kuin Raumalla eli suomalaisia levyseppiä ja hitsaajia on vaikea löytää riittävästi, joten telakka rekrytoi aktiivisesti väkeä myös ulkomailta.
Hannu Liimolalla on 40 vuoden kokemus telakalla työskentelemisestä. Hän on nähnyt ja kokenut alan haasteet, loppumisuhan ja uudelleen nousun.
– Tilanne on nyt Suomen telkoilla erinomainen. Tilauskirjat pullistelevat ja töitä on varmuudella useiksi vuosiksi, Liimola hehkuttaa.
Hän kannustaakin nuori pohtimaan uravalintaansa.
– Laivanrakennuksessa työpaikat ovat nyt aika varmoja. Lisäksi alan työt ovat muuttuneet. Kun ennen tehtiin kaikki ulkona, niin nyt iso osa töistä tehdään sisätiloissa, hyvissä olosuhteissa. Myös työmenetelmät ovat parantuneet.
Alan koulutuspaikkoja onkin pyritty lisäämään Satakunnassa. Samalla alaa on markkinoitu nuorille. Vieläkään ei voi sanoa, että metallitöihin ja telakoille olisi valtava imu. Toki tilanne on jonkin verran kohentunut.
Hannu Liimola muistelee aikaa, jolloin koko laivanrakennusala oli Suomessa kriisissä. Tilauksia oli vaikea saada ja telakoiden omistajat vaihtuivat usein. Tunnelma oli alkuloinen ja moni mietti alan vaihtoa.
– Näillä huonoilla uutisilla on varmasti ollut osaltaan vaikutusta alan mielikuvaan näihin päiviin asti, Liimola arvioi.
Sen jälkeen, kun RMC aloitti toimintansa, tilanne on Raumalla alkuvaikeuksien jälkeen kohentunut koko ajan niin taloudellisesti, toiminnallisesti kuin tilausmäärilläkin mitaten.
Ulkomaisesta työvoimasta puhuessaan Liimola sanoo, että heidän tulonsa on sujunut yllättävän hyvin.
– Ongelmia ei ole juuri ilmennyt. Tulijat vaikuttavat kaikin puolin tyytyväisiltä ja pitävät päätöstä tulla töihin Suomeen ja Raumalle onnistuneena ratkaisuna.
Töiden sujumisessa tulee toki joskus viestinnällisiä haasteita.
– Sitten väännetään kuvainnollisesti mallia rautalangasta, piirretään ja jos muu ei auta, käytetään kännykän käännöspalveluita.
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä uutisoitiin muutama vuosi sitten. Ongelmat koskivat etenkin Turun telakkaa. Liimola sanoo, ettei Raumalla ole juuri näitä ongelmia suuremmin havaittu. Hänellä on se vankka käsitys, että ilmitulojen jälkeen kontrollia on tiukennettu kaikilla telakoilla ja nykyisin väärinkäytökset tulevat nopeasti julki, jos sellaisia ilmenee.
RMC:n telakalla työskentelee toistakymmentä kansallisuutta. Ei ole ihan yksinkertainen asia saada kaikki työturvallisuuteen ja tekemiseen tapaan ylipäätään liittyviä asioita läpi eri kulttuuritaustasta tuleville.
– Se auttaa, että kaikilla on halua ymmärtää ja oppia talon tavoille, sanoo Liimola.
Hänen mukaansa ulkomaalaisten välillä on eroja, ihan niin kuin suomalaisissakin työntekijöissä.
Ulkomaiset työntekijät ovat paljolti omissa porukoissaan. Liimola sanoo kuitenkin havainneensa, että halu ottaa kontaktia suomalaisiin työtekijöihin kasvaa, kun on oltu jo pidemmän aikaa töissä.
Liimola kehuu Rauman telakan yleistä fiilistä hyväksi.
– Työmotivaatio on hyvä, eikä työntekijöiden ja työnantajan edustajien välillä ole kitkaa. Hyvin saman suuntaisesti ajatellaan asioista. Puheyhteys on hyvää ja tiivistä.
Pääluottamusmies muistaa ajan, jolloin tilanne oli toinen. Asioita vaikeutti myös politikointi ay-liikkeen sisällä.
– Nyt puhutaan asioista ilman politikointeja ja ennakkoasenteita, Liimola kiittelee.
