Maatilayrittäminen vaatii monenlaista osaamista – Honkajoella kasvatetaan niin perinteistä nautakarjaa kuin ylämaan karjaakin
Arto Papunen
Pitäjässä on paljon maatilayrittäjiä navetoineen. Katkon kylällä on useitakin navettoja ja siellä yhtenä on Hakasen tila. Hakasen lihakarjatilalla on noin 800-1 000 nautaa. Yrittäjäpariskunta Jarkko ja Anne-Mari Hakanen aloittivat tilanpidon vuonna 1999.
– Vasikat tulevat tilalle kymmenen päivän ikäisinä, joista osa lähtee puolen vuoden ikäisenä jatkokasvatukseen ja osa jää meille loppukasvatukseen, Anne-Mari sanoo.
Koska eläinmäärä on Hakasen tilalla noin suuri niin heillä on kolme työntekijää. Yrittäjäpariskunnat on kovin sidottuna työhönsä ja harvoin he pystyvät viettämään pidempää lomaa. Yleensä pidemmät lomat pidetäänkin, kun lumet ovat vielä maassa ja konetöitä pelloilla ei ole. Hakasen tilalla on edelleen pieniä toiveita eläinmäärän kasvattamiseen.
– Tilanne on kuitenkin se, että investointituet ovat jäässä tällä hetkellä valtion taholta ja nykyisin ilman tukia ei kannata rakentaa uutta eläinkasvattamoa, Jarkko Hakanen sanoo.
Jarkko ja Anne-Mari Hakasen tilalla on karjaa 800-1 000 naudan välillä. Suuren eläinmäärän vuoksi heillä on kolme työntekijääkin.
Arto Papunen
Paaston kylässä sijaitsee Kaivola Highland. Siellä ovat toimineet Janne ja Tuija Kaivola vuodesta 2006 lähtien, kun tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Vaikka hekin toimivat Hakasen tavoin lihakarja-alalla, heillä on kuitenkin isot erot, kaikki vasikat syntyvät tilalla.
– Meillä on kasvatettu vuodesta 2013 lähtien ylämaankarjaa eli highland nautoja. Erona tavalliseen lihakarjaan ylämaankarja on ulkona kasvatettava nautarotu ja se tarvitsee enemmän aikaa kasvaa teuraskokoon, Tuija Kaivola kertoo.
Ylämaankarjan lihan rakenne ja ominaisuudet poikkeaa tavanomaisesta lihakarjasta ja monet arvostavatkin sen makua.
Toisena isona erona Hakasen tilaan on se, että heillä tuotettu liha myydään suoramyyntinä tilalta.
– Myymme lihaa suoraan niin yksityisille kuin erilaisiin ravintoloihin, kuten esimerkiksi Venesjärvellä olevaan Viinitila Meggalaan, Tuija Kaivola jatkaa.
Kummassakin maaseutuyrityksessä on koettu, että maatilayrittäminen vaatii monialaosaamista. Pitää osata paperityöt, erilaiset konetyöt ja erilaisia tietotekniikankin asioita on hyvä hallita ilman, että heti ei tarvitse pyytää apua ulkopuolelta.
– Maatalous Suomessa saa yleensä kuraa niskaan, mutta kyllä suomalaista ruokaa tullaan vielä arvostamaan. Onhan suomalainen ruuantuotanto jo huoltovarmuudenkin kannalta erittäin tärkeä asia, pohtivat Tuija ja Anne-Mari.
Kummallakin lihakarjatilalla on huomattu myös yrittäjäyhdistyksen tarpeellisuus.
– Monesti ei ymmärretä, että maatilayrittäjät ovat myös yrittäjiä ja heillä saattaa olla isompi liikevaihtokin ja enemmän työntekijöitä kuin monella muulla toimialalla. Honkajoen yrittäjäyhdistykseen kuuluu monia maatilayrittäjiä ja monille onkin mukava sosiaalinen kontakti yrittäjäyhdistyksen tapahtumat ja muu toiminta, päättää Anne-Mari Hakanen.
