Osakesäästötilin talletuskaton nosto 100 000 euroon helpottaa sijoittajan verotusta, mutta vähentää valtion verotuloja noin 20 miljoonaa euroa
Markus Puolakanaho / STT
Hallitus esittää osakesäästötilin talletusrajan enimmäismäärän korottamista 50 000 eurosta 100 000 euroon. Valtiovarainministeriön asettaman hankkeen tavoitteena on muuttaa tältä osin vuonna 2019 osakesäästötileistä säädettyä lakia ja toteuttaa hallitusohjelmaan kirjattu tavoite.
Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Paula Kirppu kertoo STT:lle, että lakimuutoksella halutaan edistää piensijoittajien osakesijoittamista ja vaurastumismahdollisuuksia sekä lisätä kansalaisten talousosaamista.
– Hallitusohjelmassa on haluttu edistää sijoitusaktiivisuutta ja myönteistä muutosta omistamisen kulttuuriin, hän sanoo.
Esitys on kiireellisesti valmisteltavana, ja hallituksen esitysluonnos on Kirpun mukaan tarkoitus saada lausuntokierrokselle tänään maanantaina. Esitysluonnoksesta selviävät myös lakimuutoksen vaikutusarviot.
Arviot vaikutuksesta valtion verokertymään ovat jo nyt tiedossa. Talletuskaton nosto 100 000 euroon tulee arvion mukaan vähentämään verotuloja noin 20 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasossa. Tämä johtuu siitä, että osakesäästötilin avulla osakkeita voi myydä tai ostaa maksamatta veroja. Myöskään osinkoja ja korkotuloja ei veroteta. Tilin tuottoa verotetaan vasta silloin, kun sieltä nostetaan rahaa.
Suomen osakesäästäjät -yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Karri Salmen mielestä talletusrajan nosto on askel oikeaan suuntaan.
– Hyvä puoli on ehdottomasti se, että kattoa nostetaan ja tällä tavalla kannustetaan suomalaisia säästämään ja sijoittamaan, hän kertoo STT:lle.
Yhdistyksessä ollaan kuitenkin sitä mieltä, että talletuskatto olisi pitänyt poistaa kokonaan.
– Sata tonnia on aika monelle kohtuutavallisellekin, vähän iäkkäämmälle sijoittajalle ja säästäjälle sellainen summa, että sitä varallisuutta on kertynyt jo enemmän, Salmi sanoo.
Tilastot eivät vaikuta tukevan täysin Salmen väitettä. Vain noin neljälle prosentille osakesäästötileistä oli talletettu vuoden 2022 lopussa 50 000 euroa, joka on nykyinen yläraja.
Aiemmin myös kokoomuksen tavoite oli poistaa talletusten yläraja osakesäästötilistä kokonaan. Talletuskaton poistolle ei kuitenkaan arvioitu olevan tarvetta, sillä viime vuoden lopussa osakesäästötileille talletettu keskimääräinen rahamäärä oli 6 800 euroa.
Valtiovarainministeriön toukokuisessa arviossa todettiin, että talletuskaton poistamisesta aiheutuisi kymmenkertaiset, noin 200 miljoonan euron menetykset verotuloissa vuoden 2027 tasossa.
Osakesäästötiliä on kritisoitu siitä, että se nakertaa valtion veropohjaa ja siirtää lisää varoja jo valmiiksi varakkaamman keskiluokan taskuun. Lakiesityksen vaikutusarvioissa sivutaan veroetujen jakautumista eri sijoittajaryhmien kesken, mutta yleispoliittista arviota siinä ei lainsäädäntöneuvos Kirpun mukaan tehdä.
– Ne ovat ehkä sitten toisaalla tehtävissä olevia asioita, hän sanoo.
Arviot miljoonien eurojen verotulojen menettämisestä talletusrajan noston seurauksena kuulostavat Salmen mukaan uskottavilta. Hän kuitenkin väittää, että rajan nostolla luodaan suomalaisille varallisuutta ja verotuloja saataisiin kymmenien vuosien kuluttua, kun osakesäästötileiltä nostetaan rahoja pois.
– Väitän, että pidemmällä tähtäimellä verotulot kasvavat nykyisestä tällä mallilla.
Salmi pitää kannattavana myös Ruotsin mallia, jossa osakesäästötileiltä kerätään vuosittainen niin sanottu prosentuaalinen vero osakesäästötilille sijoitetusta summasta. Myöhemmin rahoja nostettaessa veroja ei enää tarvitse maksaa.
– Se loisi tasaista, ennustettavaa kassavirtaa Suomelle, Salmi sanoo.
Kun veroja maksetaan osakesäästötilin osalta vasta varoja nostettaessa, Salmen mukaan sijoittaja saa valtiolta ikään kuin sijoituslainaa eli maksuaikaa veroille.
Korkoa korolle -ilmiö kasvattaa sijoituksista saatavia tuottoja joka vuosi enemmän ja enemmän, mistä juontuu osakesäästötilin hyödyllisyys nimenomaan pitkällä aikavälillä. Kun verot eivät syö korkotuloja aina välillä pois, tili tuottaa esimerkiksi 30–40 vuoden aikajanalla merkittävää pääomaa, Salmi sanoo.
Hyvin passiiviselle sijoittajalle tili ei ole hänen mukaansa parhain ratkaisu. Jos ei käy salkun sisällä aktiivisesti kauppaa, verottajalta saadusta edusta ei ole apua, Salmi sanoo.
Salmen mukaan talletusrajan nosto voi madaltaa ihmisten kynnystä osakesäästötilin käyttöön, jos sijoittajalla on esimerkiksi isompi sijoitussalkku, jonka hän haluaa keskittää.
Arvopaperikeskus Euroclear Finlandin mukaan aktiivisia osakesäästötilejä oli 327 730 kappaletta heinäkuun 2023 lopussa.
– Ainakin me Suomen osakesäästäjissä fiilistelemme tämän osalta niin, että tämä on enemmän henkinen voitto. Eli tiedämme, että nykyinen hallitus ymmärtää kansankapitalismin päälle.
Salmen mukaan osakesäästötiliä pitäisi kehittää talletuskaton poiston lisäksi esimerkiksi lisäämällä tiliin hankintameno-olettaman käyttömahdollisuus. Esimerkiksi arvo-osuustilillä voiton tai tappion määrää laskiessaan voi osakkeiden myyntihinnasta vähentää hankintameno-olettaman sen sijaan, että siitä vähentäisi esimerkiksi osakkeiden ostohinnan ja voiton hankkimiskulut.
Osakesäästötileillä on voinut käydä Suomessa kauppaa vuoden 2020 alusta lähtien. Toisin kuin arvo-osuustilien kohdalla, osakesäästötilejä saa olla yhdellä henkilöllä vain yksi kerrallaan.
100 000 euron raja koskee vain talletuksia, eli sijoituksista saatavat osingot ja korkotulot voivat ylittää rajan.
Keskimäärin varoja näillä tileillä on OP:lla noin 5 000 euroa ja Nordealla noin 8 400 euroa.
OP:n kohdalla vajaalla viidellä prosentilla pankin osakesäästötiliasiakkaista sijoitus ylittää 40 000 euroa. Nordeassa alle kymmenelle prosentille osakesäästötileistä on talletettu 40 000 euroa tai enemmän, ja noin kuudelle prosentille tileistä on tallennettu täydet 50 000 euroa.
