”Rauma ei kalpene Liedolle” – Yrittäjien kuntabarometri mittaa jälleen kuntien yrittäjämyönteisyyttä
Tuija Saarinen
Suomen Yrittäjät mittaa jälleen kuntien onnistumista yrittäjyyden edistämisessä. Järjestö kartoittaa yrittäjien mielipiteitä kotikuntansa yrittäjämyönteisyydestä sekä kunnan onnistumisista ja kehittämistarpeista. Yrittäjien kuntabarometri -kyselyyn voi käydä vastaamassa 1.4. asti. Kysely toteutetaan kahden vuoden välein.
Viime kyselyssä eli vuonna 2022 Satakunta kunnostautui vastausaktiivisuudessa. Tuolloin vastauksia saatiin lähes tuhannelta yritykseltä, mikä oli eniten maakuntatasolla.
– Mitä useampi vastaa kyselyyn, sitä luotettavampaa dataa saadaan. Kuntabarometri näyttää, missä mennään, ja onko tapahtunut muutosta parempaan vai huonompaan. Se on meille tärkeä työkalu, toteaa Rauman kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen.
Barometrin tulokset käydään huolella läpi kaupungin eri instansseissa, ja esimerkiksi viime syksynä valmistunut elinvoimaohjelma pohjaa osittain asioihin, joita kuntabarometri on nostanut esiin.
– Viime barometrin tulosten pohjalta olemme pyrkineet muun muassa kehittämään edelleen asioinnin sujuvuutta ja viestintää. Sujuvuus eritoten lupa- ja kaavoitusprosesseissa on yrittäjille tärkeää, toteaa Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela.
– Yrittäjän kokemuksen pitää olla, että olemme hakemassa ratkaisuja heidän kanssaan.
Rauman kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen ja kaupunginjohtaja Esko Poikela kannustavat yrittäjiä vastaamaan Yrittäjien kuntabarometri -kyselyyn. Tulokset käydään huolella läpi kaupungin eri instansseissa.
Lieto on omassa kokoluokassaan ollut Yrittäjien kuntabarometrin kestomenestyjä monen vuoden ajan. Poikela on ollut mukana luotsaamassa tätä Suomen yrittäjämyönteisintä kuntaa kunnanjohtajan roolissa vuosina 2014-2021. Hän kieltäytyy kuitenkin ottamasta kunniaa menestyksestä.
– En näe ratkaisevana kunnanjohtajan roolia. Näissä asioissa yrittäjämyönteisen kulttuurin rakentuminen on vuosien projekti. Lietolaiset puhuvat positiivisesti omasta kunnastaan ja positiivisuus luo positiivisuutta. Tietysti myös hyvä menestys tällaisissa kartoituksissa tuottaa positiivisuuden kierrettä. Veikkaan, että Lieto tulee menestymään tänäkin vuonna.
Voisiko sama tapahtua Raumalla?
– Rauma ei yhtään kalpene Liedolle. Täytyy tosin muistaa, että Rauma on tuplasti suurempi ja elinkeinorakenteemme on huomattavasti monipuolisempi. Näkisin kuitenkin, että samaa kehitystä on tapahtumassa Raumalla.
Poikela nostaa yhdeksi haasteeksi viestinnän onnistumisen.
– Viestintä on tänä päivänä haastavaa, vaikka kanavia on paljon käytettävissä. Parhaiten viesti menee mielestäni perille istumalla alas ja puhumalla kasvokkain. Silloin vältytään paremmin myös väärinymmärryksiltä ja mahdollisten huhujen liikkeelle lähdöltä.
Yksi esimerkki alas istumisesta ovat säännöllisesti järjestettävät yrittäjien aamukahvit. Kaupungilla on myös edustajansa Rauman Yrittäjien hallituksen kokouksissa. Poikela on lisäksi Rauman kauppakamarin hallituksessa ja Saarinen kuuluu kauppakamarin kauppa- ja palvelualojen valiokuntaan.
Poikela ja Saarinen kokevat, että yhteydenpito yrittäjien paikallisyhdistyksen kanssa on mutkatonta.
– On helppo tarttua puhelimeen ja soittaa asiassa kuin asiassa. Fiilis on käsittääkseni molemminpuolinen. On myös kätevää, kun tietää, keneen missäkin asiassa ottaa yhteyttä, toteaa Saarinen.
– Ja mitä paremmin tunnemme toisemme, sen helpompi on välittää ja ottaa vastaan myös se kriittinen viesti, lisää Poikela.
Raumalla on kaupunkistrategian mukaisesti toimittu innovatiivisesti myös yrittäjyyden edistämisen saralla. Siitä hyviä esimerkkejä ovat muun muassa Business Rauma -malli, International House Rauma -palvelu sekä Pitsikaupungin joulu -kokonaisuus.
– Olemme tehneet asioita vähän eri tavalla kuin isommissa kaupungeissa, meidän tavallamme, toteaa Saarinen.
Jo mainitussa Rauman kaupungin elinvoimaohjelmassa nousee yhtenä osa-alueena esiin kansainvälisyys.
– Raumahan on Satakunnan kansainvälisin kaupunki eli väkilukuun suhteutettuna meillä on eniten ulkomaisia asukkaita. Meillä on esimerkiksi paljon kansainvälisiä opiskelijoita. He ovat pääomaa, joka haluttaisiin jättää kaupunkiin. International House Rauma tarjoaa ohjausta ja neuvontaa kansainvälisten osaajien rekrytointiin liittyen sekä yrityksille että kv-osaajille, toteaa Saarinen.
Poikela haluaa nostaa esiin myös luottamushenkilöt.
– Täällä ymmärretään sekä suurteollisuuden että pk-yritysten ja pienyritysten tarpeita.