Suhonen: Sisäinen motivaatio on ratkaisevaa – jääkiekkoleijona #149 tuntee yrityselämän ja urheilun lainalaisuudet
Työelämässä ja urheilussa on paljon samaa. Vai onko näin, jääkiekon pitkän kehityskaaren nähnyt ja kulttuurin kentälläkin näkyvästi vaikuttanut Alpo Suhonen?
Vesa-Pekka Järvelä
Alpo Suhosen ura jääkiekkovalmentajana kuuluu Suomen näyttävimpiin. Peliuransa ”Ape” aloitti vuonna 1965. Vuosikymmenten aikana Suhonen valmensi seitsemää pääsarjajoukkuetta. Ensimmäisenä eurooppalaisena hän sai vuosituhannen vaihteessa pestin NHL:n päävalmentajaksi. Seura oli tarunhohtoinen Chicago Blackhawks.
Kulttuuripuolella Suhonen on ohjannut näytelmiä ja johtanut Turun kaupunginteatteria. Hänet tunnetaan myös kirjailijana ja Pori Jazzin toiminnanjohtajana. Taidegalleriaakin ”Ape” on ehtinyt pyörittää Forssassa.
– Peliurani alkoi Porissa. Karhukaupungilla on yhä tärkeä paikka sydämessäni. Toinen tukikohta pysyy Forssassa, vakuuttaa Suhonen.
Jääkiekkoleijona #149 tuntee siis yrityselämän ja urheilun lainalaisuudet.
– Yritysjohto voi oppia huippu-urheilusta erityisesti suorituskyvyn, palautumisen ja tiimityön jaksottamista. Urheilumaailman opit siirtyvät suoraan johtamistyöhön useilla osa-alueilla, sanoo Suhonen.
Parhaita johtajia ovat ne, jotka ymmärtävät, että menestyminen syntyy pitkäjänteisestä työstä ja arjen suoritustasosta, ei yksittäisistä huippuhetkistä.
Johtajan työ ei ole pelkkää ohjeistusta, valvontaa ja toiminnan ulkoapäin johtamista. Välillä se on rinnalla kulkemista, välillä työntämistä ja välillä vetämistä edestä. Usein se on kuuntelemista ja ajoittain horjahtaneen pystyyn auttamista. Kyse on aina siitä, että autetaan yksilöä toimimaan ryhmän kanssa yhdessä, yhteisen tavoitteen eteen.
– Johtajuudessa vallitsee suuret erot. Palloilussa kyse on suoraan edestä annettava leadership, jokapäiväinen toiminta pelaajien kanssa. Yrityksessä johtajia on usein monia ja myös monentasoisia.
Palloilussa roolit on vaikea määritellä, kun taas yrityselämässä erikoistuminen on viety hyvinkin pitkälle.
– Palloilussa team-dynamiikka ja ryhmätyö ovat jokapäiväistä, yrityksissä puolestaan usein hyvinkin sekavaa ja projektikeskeistä.
Urheilussa johtamisen sykli on nopea ja intensiivinen. Yhdessä kaudessa voidaan kokea onnistumisen huumaa ja kriisejä muutaman peräkkäisen viikon aikana. Yrityksissä muutoksen tahti on usein hitaampaa, mutta yhtä lailla jatkuvaa.
– Bisneksessä tavoitteet ovat monenlaisia ja usein hyvinkin kaukaisia. Urheilussa voitto tai tappio koetaan lähes viikoittain. Lisäksi joukkueen tavoitteet ja yksilötavoitteet ovat palloilussa nuorten ihmisten alkavaa aikuisuutta. Yrityksissä yleensä kyseessä ovat aikuiset ja heidän pitkäjänteinen elämänsä, sanoo Suhonen.
Harvaa yritysjohtajaa arvioidaan viikoittain mediassa nimeltä. Huippu-urheilussa valmentajan työ on jatkuvasti kaikkien arvioitavana.
– Totta on, että bisneksessä julkisuus näyttelee minimaalista osaa verrattuna urheilun ylikorostuneeseen tähtikulttiin.
Valkeakoskella syntynyt urheilun ja kulttuurin moniottelija on jälleen palannut Forssan maisemiin. Kuva: Vesa-Pekka Järvelä
Yrityksissä tiimityö ja yhteistyötaidot ratkaisevat. Urheilussa jokainen tietää, että yksilön kunnianhimo väistyy joukkueen edessä ja jokainen joutuu uhraamaan omista haluistaan joukkueen edun nimissä. Sama pätee työpaikoilla: yhteinen tavoite tuo parhaat tulokset.
Porin Lyseon kasvatti korostaa, että jokainen päivä on uusi. Hänen mukaansa muutos tapahtuu aina paremmin tai huonommin.
– Kaikissa elämän tekemisessä sisäinen motivaatio on ratkaisevaa, ei ulkoapäin tuleva. Innostus ja vuorovaikutus kylläkin ovat tärkeitä kaikkialla.
Tutkimusten mukaan selkeä ja oikea-aikainen palaute parantaa työhyvinvointia ja tiimin suorituskykyä. Urheilumaailmassa palautteenanto on päivittäistä ja usein hyvin suoraa.
– Yrityksissä kannattaisi ottaa mallia: anna kiitosta onnistumisista, anna kehityspalautetta paljon ja puutu vakaviin virheisiin välittömästi.
Esihenkilön ei jokaisessa tilanteessa tarvitse – eikä pidä – motivoida ulkoapäin. Hänen tehtävänsä on luoda ympäristö ja olosuhteet, jossa työntekijä voi motivoitua itse.
– Paras lähde motivaatiolle on sisäsyntyinen halu sekä into tehdä omaa työtä ja kehittyä siinä. Ketään ei voi väkisin motivoida, jos hänellä itsellään ei ole siihen halua, muistuttaa Suhonen.
Hänen mukaansa tiedolla ja valmennuksella johtaminen on suuri väärinkäsitys tällä hetkellä – ainakin urheilussa.
– Kyseessä on suora ihmisjohtaminen, eivät testit, eivät tilastot, eivätkä tulokset. Eli ihminen ihmiselle – kehollisesti, emotionaalisesti ja älyllisesti, sanoo aikaansa edellä ollut pelin filosofi.
Suhonen nostaa esiin toiston merkityksen.
– Erityisesti palloilussa toisto ymmärretään väärin. Ei ole toistoa, on vain jokapäiväistä uutta improvisaatiota, tähdentää Suhonen.
Lopuksi portugalilaisen Fernando Pessoan runoutta rakastava Suhonen kertoo omista kirjallisista puuhistaan. Risto Pakarisen kirjoittama elämänkertateos ALPO piirsi muotokuvan miehestä, joka ei ole mahtunut yhteen muotiin. Parhaillaan 78-vuotias kosmopoliitti valmistelee uutta kirjaa.
– Teos on työn alla. Se on sitten silkkaa filosofiaa, lupaa Suhonen.

