Ulvilalaisen yrittäjän mielestä rakentamisen lupa-asioissa on turhaa byrokratiaa, mutta oikea asennekin auttaa
Palvelualttius on hyvä ominaisuus viranomaisessa.
Heli Kokko
– Paras tulos saavutetaan, kun kaikki osapuolet toimivat hyvässä yhteistyössä. Lähtökohta pitäisi olla, että kun asiakas ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan, häneltä pitäisi ensimmäiseksi tiedustella, miten voi auttaa, täsmentää Ulvilassa toimivan InfraMykrän yrittäjä Kari Mykrä.
Kari Mykrä allekirjoittaa Suomen Yrittäjien eduskuntavaaliohjelmassa mainitut lupabyrokratian vähentämiseen liittyvät esitykset: luville pitää säätää enimmäiskäsittelyajat, kaavoitusta pitää nopeuttaa ja maankäyttö- ja rakennuslakia pitää uudistaa investointeja tukevaksi.
Mykrä on viimeiset neljä vuotta viettänyt suurimman osan työpäivistään Harjavallassa ja aika tavalla vähemmän Ulvilan yrityksessään. Hän on Harjavallan BASF:n tehdashankkeen vastaava mestari.
Korkein hallinto-oikeus kumosi laitokselle myönnetyn ympäristöluvan vuosi sitten keväällä.
– Uusi ympäristölupahakemus on jätetty sisään, odotellaan vastausta. Luvilla on tietty käsittelyaikansa, emme osaa sanoa koska päätös tulee.
Mykrä on ollut mukana monen muunkin hankkeen suunnittelussa ja valvonnassa eri kaupungeissa ja maakunnissa. Kokemusta siis on, myös byrokratiasta.
Lupabyrokratiaa pitää purkaa, mutta lupaprosessien eteneminen ei ole vain lainsäädännöstä kiinni, vaan käsittely vaihtelee kunnittain. Poliittisilla päättäjillä tulisi olla yhteinen tahto viedä asioita samaan suuntaan, jossa luodaan edellytykset yritysten kehittymiselle ja investoinneille, sanoo yrittäjä Kari Mykrä.
Heli Kokko
Mykrän mukaan yleensä ottaen viranomaistoiminta ei pysy kaavoituksessa ja rakentamisessa perässä, koska yritysten aikataulut menevät nopeasti eteenpäin. Viranomaistoiminta on usein hidasta ja kankeaa verrattuna yritystoimintaan.
Lupaprosessien käsittely vaihtelee kunnittain, eteneminen ei ole siis pelkästään lainsäädännöstä kiinni, vaan myös erilaisista käytännöistä.
– Poliittisilla päättäjillä tulisi olla yhteinen tahto viedä asioita samaan suuntaan, jossa luodaan edellytykset yritysten kehittymiselle ja investoinneille. Joissain kunnissa se tahto on yhtenäisempi kuin toisissa kunnissa, joissain kunnissa aikataulu on nopeampi kuin toisissa kunnissa. Nämä asiat vaikuttavat myös yritysten investointipäätöksiin.
Kun joku haluaa rakentaa vaikkapa omakotitalon tai tehdashallin, joudutaan olemaan todella monen tahon kanssa tekemisissä.
– On hankalaa, jos joku vaihe jää klikkaamaan ja hanke viivästyy. Tämä ei ole kenenkään edun mukaista.
Byrokratiaa rakentamisen suhteen on turhan paljon, yksinkertaisista asioista tehdään vaikeita. Juuri siihen tarvitaan selkeyttä ja suoraviivaisuutta. Pelkästään omakotitalon rakentamisessa vaaditaan paitsi rakennusvalvonnan lupia myös sähkölaitoksen, vesilaitoksen jne. liittymissopimukset.
– Jos haluaa rakentaa talon, ei luulisi olevan vaikeaa saada kaikkia rakentamiseen liittyviä papereita samasta paikasta, Mykrä sanoo.
Kunnista pitäisi Mykrän mielestä löytyä palvelualttiutta ja myös ymmärrystä siitä, että kun joku kysyy tonttia, kysyjä haluaa investoida kuntaan. Investoinnista tulee ketjureaktio, koska rakentamisessa tarvitaan tekijöitä ja tavaraa. On kyse sitten omakotitalosta tai tehdashallista, näin kuntaan luodaan aktiivisuutta ja tuloja.
– Rakennusvalvonnoissa on eroja, lähtökohtaisesti joissain kaupungeissa palvelualttius ja käytännöllisyys ovat parempia kuin toisissa, vaikka samoja asioita tehdään.
Mykrä muistuttaa, että rakennusvalvonta ei vastaa rakentamisesta, ei ole loppuvastuussa, vaan vastuu on vastaavalla mestarilla, hankkeeseen ryhtyneellä ja suunnittelijoilla.
– Rakennusvalvonta on yksi osapuoli rakentamisessa, ja se on joko hanketta tukeva tai vähemmän tukeva.
Mykrän mukaan on esimerkkejä kunnista, joissa nykyiselläkin lainsäädännöllä on pystytty asettamaan tavoitteita viedä lupa-asiat läpi tietyssä ajassa. Ja jos ei pystytä, asiakkaalle selvitetään tilanne viivyttelemättä.
Mykrä on tuttu nimi maanrakennusalalla. Kari Mykrän isä perusti Maanrakennus Mykrän 50 vuotta sitten, ja nyt johdossa on toinen pojista, ja Kari Mykrällä on oma yritys. Maanrakennus Mykrä tekee urakoita ja InfraMykrä toimii rakennuttajapuolella pääasiassa teollisuudessa, pk-yritysten kanssa ja julkisella sektorilla.
”Nostetaan rimaa” on Suomen Yrittäjien teema kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Yrittäjien vaaliohjelmassa vaaditaan muun muassa julkisen velkaantumisen lopettamista, talouden sopeuttamisen aloittamista ja yrittämisen ja työn verotuksen alentamista.