Uuden rakentamislain tuomat vaatimukset ovat yksi asia, johon Pohjois-Satakunta kestävän kehityksen aalloilla -hanke keskittyy
Toimialalla ei ole täysin herätty siihen, mitä uusi laki käytännössä tuo tullessaan.
Katri Kujanpää
Uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025 eli vajaan vuoden kuluttua. Julkisuudessa uutisoinnissa on lähinnä keskitytty siihen, minkä kokoisen piharakennuksen saa jatkossa rakentaa ilman rakentamislupaa. Selkeästi vähemmän on keskitytty siihen, mitä uusi rakentamislaki tarkoittaa rakennusalan yrityksille.
Laki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan osaksi rakentamisen lainsäädäntöä ja velvoittaa huomioimaan rakennuksen elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kankaanpääläiseltä puurakentamiseen erikoistuneelta Hietakulma Oy:n tehtaalta lähtee ensi vuonna eteenpäin pelkästään rakennustuotteita, joihin on tehty uuden lainsäädännön mukainen ympäristöseloste eli EPD. EPD:stä selviää rakennustuotteen hiilijalan- ja kädenjälki. EPD on tärkeä osa uutta lainsäädäntöä, jossa tehdään rakennuksille koko sen elinkaarta koskeva ilmastoselvitys.
– Lain vaatimukset koskettavat koko toimialaa ja on nähtävissä, että alamme ei ole herännyt tähän. Tietoa ja koulutusta tarvitaan pikaisesti, muuten edessä on monessa yrityksessä melkoinen ihmetys vuoden vaihteessa, kertoo Hietakulma Oy:n toimitusjohtaja Olli Hietanen.
Rakentamislain tuomat vaatimukset ovat yksi asia, johon Pohjois-Satakunta kestävän kehityksen aalloilla -hanke keskittyy. Hietanen itse päätyi Satakunnan ammattikorkeakoulun vetämään hankkeeseen osa-aikaiseksi asiantuntijaksi ollessaan alueen yritysten kanssa miettimässä rakennusalan kehittämistoimia. Pohdinta tavoitti myös SAMK:n ja hankekokonaisuus sai rahoituksen Satakuntaliiton kautta JTF-rahoituksella.
– Tämä hanke on syntynyt täysin tämän alueen rakennustoimialan yritysten tarpeesta. Tiedän jo nyt, että hankeen aikana saamme kerättyä lisää yhteisiä asioita, joihin meidän tulee panostaa, Hietanen summaa.
Hietanen on kehittänyt osaamistaan paljon ja viimeisimpänä hänellä on taskussaan tuotantotalouden diplomi-insinöörin paperit Tampereen yliopistosta.
– Mietin joskus, mikä olisi sellaista mielekästä ja uutta, mutta hieman hitaampaa kuin hektinen yritysjohtamisen päivätyö. Toimitusjohtajakoulutus ja monet muut rakennusinsinöörin opintoja täydentäneet opinnot sitten johdattivat minut tuotantotalouden pariin, kertoo Hietanen.
Opintojen ja työn yhdistelmä sekä jatkuva viimeisimpien strategiaan, johtamiseen ja digitalisaatioon keskittyvään tietoon perehtyminen on vakuuttanut Hietasen siitä, että rakennusala kaipaa muutosta.
– Minulle tuli jo hieman huono fiilis, kun mietin, miten paljon rakennusalalla on työtä, joita tehdään, no, vanhakantaisesti. Meidän on myönnettävä, että emme ole päivittäneet rakentamista tälle vuosisadalle. Robotiikan, digitalisaation ja automaation hyödyntäminen on toimialalla täysin kesken ja siihen haluaisin itse tuoda muutosta. Haluan myös omalta osaltani auttaa satakuntalaisia rakennusalan yrityksiä päivittämään osaamistaan, sanoo Hietanen.
Satakunnan t&k-menot henkeä kohden ovat 429 euroa, murto-osa maan keskiarvosta, joka on 1 215 euroa.
– Pohjois-Satakunnassa t&k-menot ovat vain 16 euroa henkeä kohti. Sillä seutukuntamme sijoittuu koko Suomessa sijalle 65/70. Kankaanpään kaltaiset seutukaupungit ovat kuitenkin merkittäviä pk-teollisuuden keskittymiä. Uskon, että meidän on mahdollista hyödyntää kasvupotentiaaliamme, jos saamme t&k-panostukset kasvuun. Myös tähän pyrimme hankkeen avulla, kertoo Hietanen.
Työtä vaatii myös paikallisen pk-yrityksen johtaminen.
– Rakennusalalla on yleensä vain kaksi vaihtoehtoa. Joko suhdanteet ovat ylhäällä tai sitten ne ovat alhaalla, tasaista tilannetta ei ole. Vaikka alalta kuuluu paljon huonoja uutisia, meillä tilauskanta vaikuttaa tälle vuodelle suht hyvältä. Töitä se toki vaatii, kertoo Hietanen.