Ässien hyvä ote jatkui tappiosta huolimatta – Lukon peli kangertelee
Ässät toi kohtalaisen hyvin kiekkoa vastustajan puolustusalueelle, mutta nyt ei hyvistäkään paikoista saatu kiekkoa sisään.
Pauli Uusi-Kilponen
Molemmat satakuntalaisjoukkueet, Ässät ja Lukko, kärsivät keskiviikon kierroksilla tappiot. Ässät pelasi äärimmäisen tasaisesti huippukuntoista Pelicansia vastaan. Joukkueen ilme oli 1-3 tappiosta huolimatta hyvä.
Lukosta ei voi sanoa samaa. Joukkue hävisi nyt kolmannen pelin neljään otteluun. Kärpät vei Äijänsuolta pisteet 1-2 voitolla. Eniten raumalaisten otteista pisti silmään se, että tavanomainen prässipeli vastustajan päädyssä ei nyt toiminut.
Etenkin ensimmäisessä erässä Lukko oli pahasti jyrän alla. Raumalaisten ote parani loppua kohti, mutta tavanomainen tarkkuus syötöissä ja rakas liikkuminen eivät olleet sellaisia kuin ennen maaottelutaukoa.
Ässien peli-ilme oli keskiviikkona Porissa hyvä. Kaksi herpaantumista oman maalin edessä riitti. Ensikin vastustaja päästettiin tasoittamaan peli 1-1:een aivan liian helposti ylivoimalla ja 1-2 voittomaalissa. Maalivahdista pompannutta kiekkoa ei saatu putsattua, eikä pelattua vastustajan mailaan pois.
Pelissä tuli paljon ylivoimia molemmille joukkueille. Ässät toi kohtalaisen hyvin kiekkoa vastustajan puolustusalueelle, mutta nyt ei hyvistäkään paikoista saatu kiekkoa sisään.
Vastaavasti alivoimissa Ässät pelasi hyvin, joskin tuo yksi suorahyökkäysmaali tuli turhan helposti, kun puolustajat ottivat tilanteen löysästi.
Yksilöistä voisi mainita muun muassa Jesse Joensuun. Hän taisteli raivokkaasti ja taklasi. Otteissa oli kuitenkin vahvasti ylipelaamisen makua. Välillä hän ryntäisi tilanteisiin selvästi myöhässä ja taklauksetkin jäivät puolitiehen.
Outoa pelaamista kokeneelta pelimieheltä. Ilmeisesti Jesse halusi virittää joukkuetta taisteluun esimerkillään. Nyt se kuitenkin meni pahasti yli.
Huippuvireisten joukkueiden voittamiseen vaaditaan Ässiltä täydellistä onnistumista. Eikä voi olla niin, että Lenni Hämeenahon kaltaiset nuorukaiset joutuvat liian suureen tulosvastuuseen.
Esimerkiksi Jan-Mikael Järvinen rakentaa peliä hyvin ja tuon kiekkoa ylös, mutta laukaukset jäävät todella vähiin ottelusta otteluun. Niin Tapparan paidassa kuin ulkomaillakin hän oli joka kausi tehokas.
Nyt tulosta tulee harvakseltaan. Keskiviikkona tuli sentään syöttöpiste Roope Talajan avausmaaliin.
Lukon kohdalla on pakko kysyä, että vaikuttaako joukkueen tehokkaimman pelaajan Anrei Hakulisen poissaolo niin paljon, että maaottelutauon jälkeen on nähty haparoiva Lukko ja kolme tappiota neljään peliin.
Hakulinen johti Liigan pistepörssiä ja oli lähes pelissä kuin pelissä kentän hahmo. Hän toi kiekkoa ylös, antoi nappisyöttöjä ja kykeni myös itse ratkaisuihin.
Lukolla on tulivoimaa ja laatua laajassa pelaajaringissä. Tämä sotii sitä vastaan, että Hakulisen loukkaantuminen maaottelussa olisi pelin tökkimisen syy.
Ehkä kyse on henkisestä puolesta. Kun peli ei muutenkaan lähtenyt maaottelutauon jälkeen niin kuin pelaajat odottivat, niin pienetkin muutokset kuten Hakulisen poissaolo vaikuttavat. Mene ja tiedä.
Lukon valmentaja Marko Virtanen tunnusti suoraan Kärppä-pelin jälkeen, että avauserä oli heiltä kauden heikoin. Tähän on helppo yhtyä. Toki jatkossa ote koheni, mutta ei siihen mallin kuin on aiemmin nähty.
Lukko pelasi ennen maaottelutaukoa tiivistä ja nopeaa kiekollista peliä ja puolusti äärimmäisen tarkasti. Nyt ei kumpikaan asia toimi kuten ennen.
Kiinnostavaa nähdä, mitä tapahtuu tänään torstaina, kun Lukko kohtaa Tapparaan.
Jos pisteitä ei tule ja esitys pysyy keskiviikkoisen tasolla, on Raumalla pienen kriisipalaverin paikka.
Toki pitää muistaa, ettei sellaista joukkuetta sarjassa olekaan, joka vetää sarjan läpi tasaisella esityksellä ja ottaa pisteitä Lukon tapaan.
Esimerkiksi HIFK aloitti todella heikosti ja oli jopa toiseksi viimeisenä sarjassa. Sen jälkeen helsinkiläisten peliote on jatkuvasti tiivistynyt. Pisteitä kertyy nyt lähes kahden keskiarvolla.
Samaa voi sanoa Kärpistä. Peli oli hyvää jo ennen Lukon voittamista, vaikka turpiin tulikin, muun muassa SaiPalta.
Tappara on joukkue, joka pelaa lähes joka kausi nousujohteisesti. Joulun jälkeen alkaa sitten kirivaihde, jolla varmistetaan hyvä asema pudotuspeleihin.
Eniten hissiliikettä tekee HPK. Suurin syy on toki se, että joukkueelta on ensimmäisen 14 pelin jälkeen pudonnut riveistä toistakymmentä pelaajaa. Koko ajan on vähintään kentällisen verran pois vakiomiehiä.
Päävalmentaja Jarno Pikkarainen on joutunut pelattumaan Mikael Jolya ja Steve Mosesia aivan liian paljon. Kiekkotaitelijat ovat puhki ja kadottaneet samalla parhaan tehonsa. Myös Juuso Hietasta joudutaan ylikuormittamaan. Hän pelaa 24 minuuttia ottelusta toiseen.
Viimeksi HPK voitti KooKoon 5-4. Joukkue oli jyrän alla koko pelin. Tulos todisti taas kerran, että aina ei peliä suvereenisesti hallitseva joukkue voita.