Ennätyspotkut eivät yllättäneet Erkka Westerlundia
Ammattivalmentajien puheenjohtaja Westerlundin mukaan jo vuosi sitten oli tiedossa, mitä tuleman pitää.
Pauli Uusi-Kilponen
Kun jääkiekon SM-liigan hallitus teki päätöksen niin sanotusta superkaudesta ja sarjan avaamisesta, ammattivalmentajien yhdistyksessä ei tarvinnut pitkään pohtia sen vaikutuksia penkin taakse.
– Yleinen käsitys oli, että päävalmentajia lähtee ennätysmäisen paljon, koska menestyspaine on niin valtava, sanoo Erkka Westerlund, joka kasvoi jääkiekon pariin Raumalla.
Tie johti Jyväskylän yliopistoon liikuntatieteiden laitokselle, edelleen JyPin organisaatioon ja päävalmentajaksi. Sen jälkeen Erkan valmennusura hakee vertaistaan: lukuiset SM-liigaseurat, mestaruudet, KHL, nuorten- ja miesten maajoukkueet jne.
Ammattivalmentajien yhdistyksen, SAVALin puheenjohtajana hän jatkaa vielä tämän vuoden. TPS:n hallituspaikan hän jo jätti. Erkka jatkaa Suomen Olympiakomitean hallituksen (huippu-urheilun muutosryhmän) jäsenenä.
SM-liigaa pelataan 17 joukkueen voimin ja kolme viimeksi jäänyttä putoaa porrasta alemmas eli B-liigaan. Uudistus näkyy paitsi pelaamisen intensiteetin kasvuna, myös seurajohdon reaktioissa.
Monissa seuroissa eletään paniikissa. Etenkin putoamisviivan läheisyys kiristää tunnelmia. Siitä kertovat jo kolmet päävalmentajapotkut. Tapparan päävalmentaja Kari Jalonen jätti työnsä omasta tahdostaan.
– Jos sarja olisi edelleen suljettu, niin tuskinpa olisi yksikään valmentaja lähtenyt näin aikaisessa vaiheessa, Westerlund arvioi.
Hänen mukaansa näyttää vahvasti siltä, että paine ajaa ratkaisuihin, joissa on nurinkurinen ajatus.
– Nyt näyttää käyvän niin, että tärkeintä on saada päävalmentajalle potkut ja vähemmälle jää pohdinta, mitä saadaan tilalle.
Kolmen viime vuoden tilastot kertovat korutonta kieltä tilanteesta: vain kolmannes valmentajan vaihdoista on tuonut tuloksellista muutosta parempaan. Vaihdon tuoma piristys kestää yleisimmin 1–3 ottelua.
Miten sitten potkut merkitsevät valmentajien arvostukseen ja lajin imagoon?
– Valmennuksen arvostuksen kannalta potkut ovat huono asia, eikä se hyvää tee lajin arvostuksenkaan kannalta, sanoo Westerlund.
Töiden loppuminen yllättäen ei merkitse valmentajalle palkanmaksun loppumista kuin poikkeustapauksissa. Palkka juoksee lähes poikkeuksetta sopimuksen loppuun asti. SAVAL turvaa valmentajien juridiset ja taloudelliset oikeudet.
– Toki se antaa taloudellista turvaa, mutta inhimillisesti töiden loppuminen kesken sopimuskauden on aina kova paikka, Westerlund muistuttaa.
Myös seurajohtajien vastuun perään kysytään yhä enemmän. Eikä aiheetta. Seurajohdon vastuulla on kokonaisuus, johon oleellisena osana kuuluu ymmärtää seuran pelillinen identiteetti, toimintakulttuuri, pelaajisto ja se, miten valittu päävalmentaja kokonaisuuteen sopii. Päävastuun toki kantaa urheilujohtaja.
Westerlund ottaa esimerkin Raumalta. Kun vaatimukset julkisuudessa ja fanien keskuudessa kävivät kuumana päävalmentaja Tomi Lämsän erottamiseksi, seuran johdon kantti piti.
– Lukon johto uskoi omaan juttuunsa ja sen jatkuvuuteen, kiittelee Westerlund.
Suomalaisesta ammattimaisesta valmennuksesta Westerlund puhuu laajemmin, ja sen merkityksestä lajien menestykseen.
– Suomessa ammattimainen valmennus on erittäin korkeatasoista. Sen ansiota paljolti on lajien eteenpäin meno ja menestys.
Esimerkiksi suomalaisen jääkiekon kehityksessä olosuhteiden paranemisen lisäksi ratkaisevaa on ollut laadukas valmennus niin seuratasolla maajoukkueessa.
Omaa kieltään kertoo Leijonien olympia- ja MM-kisamenestys. Suomella ei ole ollut turnauksen paras pelaajamateriaali. Pelitapa ja valmennusjohdon kyky saada pelaajistosta tärkeillä hetkillä paras irti on tuonut huippumenestykset. Suomalaisten jääkiekkovalmentajien osaamisesta kertoo myös heidän kysyntänsä Keski-Euroopan huippuseuroihin.
Suomessa puhuttiin pitkään sarjan avaamisesta. Päätöksiä ei kuitenkaan kyetty tekemään kuin vasta kovan julkisen paineen alla. Nyt vuosikymmenien suma purkautuu yhdellä rysäyksellä. B-liigan putoavien seurojen tulevaisuutta voi vain arvailla. Joillekin seuroille putoaminen voi olla taloudellinen ja toiminnallinen katastrofi.
– Jos olisi kyetty tekemään päätöksiä aikaisemin ja harkitummin pidemmällä aikajänteellä, olisi varmasti selvitty vähemmällä dramatiikalla, arvioi Erkka Westerlund.

