Pet­te­ri Iko­nen / STT

Use­an maan jär­jes­tet­tä­väk­si ja­e­tut mies­ten MM-kil­pai­lut ovat uu­deh­ko asia, mut­ta Kan­sain­vä­li­sen jää­kiek­ko­lii­ton IIHF:n pu­heen­joh­ta­ja Luc Tar­di­fin mu­kaan var­tee­no­tet­ta­va ke­hi­tys­suun­ta jat­kos­sa­kin.

– Mik­si­päs ei, kun kat­soo mo­nia eri la­je­ja. Niis­sä on pal­jon ja­et­tu­ja ar­vo­kil­pai­lu­ja. Olym­pi­a­lai­sis­sa­kin on kaa­vail­tu yh­teis­hank­kei­ta, hän ker­toi STT:lle tal­vel­la Suo­men-vie­rai­lul­laan.

Suu­rem­mis­ta pal­lo­pe­leis­tä eten­kin ko­ri­pal­los­sa ja len­to­pal­los­sa ja­et­tui­hin ar­vo­kil­pai­lui­hin on to­tut­tu.

To­sin en­sim­mäi­set jää­kie­kon mies­ten MM-kil­pai­lut ja­et­tiin Itä­val­lan, Rans­kan ja Sak­san kes­ken 1930, mut­ta seu­raa­van ker­ran vas­ta 82 vuot­ta myö­hem­min, kun Suo­mi ja Ruot­si jär­jes­ti­vät MM-kil­pai­lut 2012 ja 2013. Sak­san ja Rans­kan vuo­ro oli 2017.

Per­jan­tais­ta al­ka­en pe­la­taan Tam­pe­reel­la ja Lat­vi­an Rii­as­sa, vuon­na 2025 Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa.

On­ko seu­raa­va as­kel ki­sai­sän­tien mää­rän kas­vat­ta­mi­nen kah­des­ta nel­jään?

– Tuo on hyvä ky­sy­mys sel­vi­tet­tä­väk­si. Nel­jä isän­tä­maa­ta, mut­ta mei­dän täy­tyy huo­mi­oi­da, mil­lai­nen ny­kyi­nen tur­naus­for­maat­ti on, Tar­dif viit­ta­si kah­des­sa loh­kos­sa pe­laa­mi­seen.

La­jin le­vit­tä­mi­nen uu­siin mai­hin ja huip­pu­mai­den jou­kon laa­jen­ta­mi­nen ovat asi­at, jot­ka tois­tu­vat Tar­di­fin pu­hees­sa. Hil­jat­tain 70 vuot­ta täyt­tä­neen pu­heen­joh­ta­jan taus­tas­sa­kin ris­te­ä­vät la­jin jät­ti­maa ja kes­ki­ta­son maa. Ka­na­da­lais­syn­tyi­nen Tar­dif siir­tyi 1970-lu­vul­la Eu­roop­paan pe­laa­maan ja aset­tui Rans­kaan.

– Täs­sä ei ole kyse vain mie­his­tä vaan myös nai­sis­ta ja ju­ni­o­reis­ta, hän ko­ros­ti jää­kie­kon ole­van muu­ta­kin kuin rei­lut kak­si viik­koa ke­vääl­lä.

Sa­maan hen­gen­ve­toon Tar­dif muis­tut­ti mies­ten MM-kil­pai­lu­jen mer­ki­tyk­ses­tä.

– Ne ovat pää­ta­pah­tu­mam­me, jos­ta saam­me ra­haa or­ga­ni­soi­da mui­ta tur­nauk­si­am­me, nais­ten, al­le 20-vuo­ti­ai­den, al­le 18-vuo­ti­ai­den ja näi­den kaik­kien alem­mat di­vi­si­oo­nat, IIHF:n te­ke­mää ke­hi­tys­työ­tä unoh­ta­mat­ta.

Laa­je­ne­mis­pu­heis­ta huo­li­mat­ta ki­sai­sän­nyy­det kier­tä­vät tu­tus­sa, sup­pe­as­sa ym­py­räs­sä. Tar­dif ei kiis­tä tätä ja myön­si, et­tä jär­jes­te­ly­ky­kyi­siä mai­ta on vie­lä var­sin vä­hän.

Ja­et­tu ki­sai­sän­nyys voi ol­la vä­li­as­kel.

– Jos­kus ja­e­tut MM-kil­pai­lut ovat hyvä asia, ku­ten Rans­kas­sa ja Sak­sas­sa. Luu­len Rans­kan ole­van eh­dok­kaa­na yk­sin vuo­dek­si 2028. Mut­ta edel­li­sel­lä ker­ral­la se ei ol­lut vie­lä mah­dol­lis­ta.

IIHF:n tuo­reim­piin uu­dis­tuk­siin kuu­luu nais­ten MM-kil­pai­lu­jen pe­laa­mi­nen olym­pi­a­vuo­si­na­kin, mut­ta elo-syys­kuun tait­teen Tans­kas­sa koh­ta­si­vat vää­rä ai­ka ja paik­ka.

– Ha­lu­sim­me to­del­la pe­la­ta sen tur­nauk­sen, ei­kä meil­lä ol­lut muu­ta vaih­to­eh­toa, Tar­dif pyö­rit­te­li ka­len­te­ria.

– Tär­kein­tä on löy­tää hyvä ajan­koh­ta ja va­ki­oi­da se, ku­ten al­le 20-vuo­ti­ai­den koh­dal­la. Se on suu­ri ta­pah­tu­ma.

Al­le 20-vuo­ti­ai­den mies­ten MM-kil­pai­lut aloit­ta­vat jou­lun­py­hi­nä ja mies­ten MM-kil­pai­lut päät­tä­vät tou­ko­kuus­sa ar­vo­kil­pai­lu­kau­den. Nuo tur­nauk­set ovat pe­rus­pi­la­rit, joi­den vä­lis­sä pi­tää pe­la­ta al­le 18-vuo­ti­ai­den tyt­tö­jen, nais­ten ja al­le 18-vuo­ti­ai­den poi­kien MM-kil­pai­lut.

Ää­rim­mil­leen pin­go­tet­tu ka­len­te­ri jou­tui eri­kois­tes­tiin ko­ro­na­pan­de­mi­an myö­tä 2020–22.

Li­säk­si IIHF:n pää­mark­ki­na-alue Eu­roo­pan ti­lan­ne on huo­les­tut­ta­nut jo en­nen Ve­nä­jän hyök­käys­tä Uk­rai­naan. Kak­si vuot­ta sit­ten Lat­vi­an piti jär­jes­tää MM-kil­pai­lut Val­ko-Ve­nä­jän kans­sa, mut­ta jäl­kim­mäi­sel­tä otet­tiin isän­nyys pois po­liit­ti­sen ti­lan­teen ta­kia.

Rii­al­le jäi ko­ro­na­pan­de­mi­an tah­raa­mat rääp­pi­äi­set.

– Lat­via jou­tui jär­jes­tä­mään ki­sat niin, et­tei ol­lut ylei­söä. Nyt he pää­se­vät vih­doin täyt­tä­mään kat­so­mot, Tar­dif toi­voi.