Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Sai­Pa on ih­meel­li­nen lii­ga­jouk­kue. Se tais­te­lee ja raas­taa, vaik­ka mah­dol­li­suu­det pu­do­tus­pe­lei­hin ovat käy­tän­nös­sä men­neet.

Äs­si­ä­kin jouk­kue piti kes­ki­viik­ko­na pii­nas­sa. Vas­ta kun Jes­se Jo­en­suu näyt­ti, mis­tä Äs­sät on teh­ty, kak­si pis­tet­tä jäi Po­riin 4-2 voi­tol­la.

Luk­ko raa­pi taas ko­to­na niu­kan 2-1 voi­ton Pe­li­can­sis­ta. Rau­ma­lais­jouk­kue on lii­gan pa­ras ko­ti­jouk­kue. Äi­jä­suol­la se ei tun­nu hä­vi­ä­vän mil­lään. Nyt ka­sas­sa on jo tois­ta­kym­men­tä ko­ti­voit­toa put­keen.

Äs­sien kap­tee­nia Jes­se Jo­en­suu­ta on ar­vos­tel­tu täl­lä kau­del­la. Jal­ka ei lii­ku, ku­ten par­hai­na päi­vi­nä. Myös kan­keus vai­vaa. Pe­lil­li­siä puut­tei­taan hän pyr­kii kor­vaa­maan ko­val­la, jopa yli me­ne­väl­lä yrit­tä­mi­sel­lä.

Puut­teis­taan huo­li­mat­ta hän on jouk­ku­eel­leen ar­vo­kas pe­laa­ja. Jes­se vah­vis­taa po­ri­lais­ta pe­laa­mi­sen iden­ti­teet­tiä te­ke­mi­sel­lään. Po­ri­lai­sen jää­kie­kon ole­muk­sen ki­tey­tyk­se­nä voi pi­tää Jo­en­suun rat­kai­sua Sai­Pa-ot­te­lun lop­pu­het­kil­lä.

Hän tak­laa ra­jus­ti mut­ta oi­kein vas­tus­ta­jan pa­kin, saa kie­kon omal­le mie­hel­le ja ryn­tää maa­lil­le, jos­ta nos­taa syö­tön saa­tu­aan kie­kon ylä­nurk­kaan. Ot­teis­sa oli ra­juut­ta ja laa­tua, vaik­ka muil­le ja­kaa.

Täl­lai­set te­ke­mi­set in­nos­ta­vat koko jouk­ku­et­ta ja tar­tut­ta­vat mui­hin­kin pe­laa­jiin tätä po­ri­lais­kie­kon DNA:ta.

Äs­sät pi­tää sit­ke­äs­ti paik­kaa kym­me­nen par­haan jou­kos­sa. Hyp­päys kuu­den sak­kiin ei ole pis­te­mää­räl­li­ses­ti iso, vii­si pis­tet­tä, mut­ta pe­lil­li­ses­ti nou­su edel­lyt­tää pe­lin ta­son nos­ta­mis­ta en­ti­ses­tään.

Esi­mer­kik­si kuu­den­te­na ole­va Kär­pät on pe­lan­nut jo pit­kään hy­vin, mut­ta kär­si­nyt run­saas­ti jat­ko­ai­ka­tap­pi­oi­ta. Vii­mek­si ou­lu­lai­set pöl­lyt­ti­vät Ju­ku­rei­ta 4-0 lu­vuin. Rei­lu voit­to saat­taa ker­toa sii­tä, et­tä ka­dok­sis­sa ol­leet te­hot al­ka­vat löy­tyä.

Äs­sil­lä on hyvä tes­ti jo huo­men­na, kun se koh­taa ko­to­naan Tap­pa­ran. Tu­los an­taa po­ri­lai­sil­le suun­taa. Jos jouk­kue pys­tyy ot­ta­maan pis­teen te­räk­sen­ko­val­ta Tap­pa­ral­ta, vah­vis­taa se po­ri­lais­ten it­se­luot­ta­mus­ta ja us­koa sii­hen, et­tä kuu­den sak­kiin voi­daan sit­ten­kin yl­tää.

Vii­me pe­liin pää­val­men­ta­ja Kar­ri Kivi se­koit­ti ket­ju­ja. Muu­tok­sen tar­koi­tuk­se­na oli he­rä­tel­lä pe­laa­jia. Eten­kin Jan-Mi­ka­el Jär­vi­sen oli­si hyvä saa­da pe­laa­mi­seen­sa yk­si te­ho­nap­su li­sää.

Hän on osaa­va ja äly­käs pe­li­mies. Ah­neus ja maa­li­paik­ko­jen vai­nut kui­ten­kin puut­tu­vat nyt lä­hes tyys­tin. Hän on ol­lut niin Tap­pa­ras­sa kuin ul­ko­mai­den­kin sar­jois­sa 40 pin­nan te­ho­mies run­ko­sar­jas­sa.

Nyt nois­ta lu­vuis­ta ol­laan kau­ka­na. Mik­sun oli­si hyvä aloit­ta uu­si te­ho­jak­so juu­ri kas­vat­ta­ja­seu­raan­sa Tap­pa­raa vas­taan.

Luk­ko on eri­koi­nen jouk­kue. Kes­ki­viik­ko­na­kin jouk­ku­een peli vaih­te­li erä eräl­tä. Nyt vah­vin osa oli toi­nen erä, joka ai­em­min on tah­to­nut ol­la hei­koin.

Kun Lu­kon kie­kol­li­nen peli ei kul­je ja vas­tus­ta­ja präs­sää, jouk­kue jak­saa puo­lus­taa kär­si­väl­li­ses­ti. Lo­put hoi­de­taan hy­väl­lä maa­li­vah­ti­pe­lil­lä. Rat­kai­su­het­kil­lä jouk­kue yleen­sä te­kee sen tar­vit­ta­van. Niin kes­ki­viik­ko­na­kin.

Luk­ko on pe­laa­ja­ma­te­ri­aa­lil­taan hyvä, mut­tei ei suin­kaan sar­jan vah­vin. Ohi me­ne­vät Tap­pa­ra, Il­ves, Kär­pät ja HIFK. Täs­tä ryh­mäs­tä kol­me en­sim­mäis­tä tu­le­vat ole­maan rau­ma­lais­ten pa­him­mat kan­not kas­kes­sa, kun kirk­kaim­pia mi­ta­lei­ta ja­e­taan.

Run­ko­sar­jas­sa Luk­ko on ky­en­nyt voit­ta­maan edel­lä mai­ni­tuis­ta jo­kai­sen. Pa­hin tai­si ol­la ohi­pe­li Tap­pa­raa vas­taan, kun rau­ma­lai­set hä­vi­si­vät 5-2 nu­me­roin.

Pää­val­men­ta­ja Mar­ko Vir­ta­nen lu­pa­si tuo­da sar­jan jäl­ki­puo­lis­kol­le uu­sia asi­oi­ta Lu­kon pe­liin. Ai­na­kaan vie­lä nii­tä ei ole nä­ky­nyt. Pi­kem­min­kin on käy­nyt päin­vas­toin.

Luk­ko on en­ti­ses­tään tii­vis­tä­nyt hy­väk­si ha­vait­tua pe­laa­mis­taan, jo­hon kuu­luu tark­ka puo­lus­ta­mi­nen, vas­tus­ta­jan yli­voi­ma­hyök­käys­ten eli­mi­noin­ti, pai­neis­ta­mi­nen ja kie­kol­li­se­na no­pea pys­ty­suun­nan pe­laa­mi­nen niin, et­tä jo­kai­nen siir­to vie pe­liä eteen­päin.