Mer­ja Kal­li­ka­ri / STT

Sei­väs­hyp­pää­jä Wil­ma Mur­to nou­si vauh­dil­la ur­hei­lun va­lo­kei­laan hy­pä­tes­sään tam­mi­kuus­sa 2016 al­le 20-vuo­ti­ai­den maa­il­ma­nen­nä­tyk­sen. Jul­ki­suu­den ikä­vä­nä kyl­ki­äi­se­nä tu­li­vat ar­vi­ot ja ar­vos­te­lut hä­nen ul­ko­nä­ös­tään.

–  ME-hy­pyn ai­kaan olin 17-vuo­ti­as ja mi­nul­la oli vie­lä lap­sen keho. Kun aloin ai­kuis­tua, mi­nun oli vai­kea hy­väk­syä, mi­ten ke­ho­ni muu­tok­siin re­a­goi­tiin ja mi­ten nii­tä kom­men­toi­tiin. Ul­ko­nä­kö­ni yh­dis­tet­tiin jopa sii­hen, jos mi­nul­la meni ur­hei­lus­sa hei­kom­min, Mur­to ker­too STT:n pu­he­lin­haas­tat­te­lus­sa.

Mur­to on saa­nut osan­sa ur­hei­lun kiel­tei­ses­tä pai­no­pu­hees­ta. Pu­hees­ta, joka ruo­tii kas­vu­vai­hees­sa ole­van nuo­ren ke­hoa ja pa­him­mil­laan moit­tii sitä es­teek­si me­nes­tyk­sel­le.

Tä­nään ener­gi­a­va­jeen ja kiel­tei­sen pai­no­pu­heen vai­ku­tuk­set tie­de­tään pa­rem­min kuin kol­me vuo­si­kym­men­tä sit­ten. Val­to­sen mie­les­tä oli­si kor­kea ja otol­li­nen ai­ka päi­vit­tää pai­no­pu­he tu­ke­maan ur­hei­li­jan kas­vua ja ke­hi­tys­tä.

–  Muu­tos on ky­te­nyt pit­kään, mut­ta nyt eläm­me kai­ken kaik­ki­aan vah­vaa ai­kaa sen suh­teen, mi­ten pu­hum­me toi­nen toi­sil­lem­me. Epä­a­si­al­li­seen käy­tök­seen tar­tu­taan voi­mak­kaam­min. Ra­jo­ja ase­te­taan niin kou­luis­sa, työ­e­lä­mäs­sä kuin ur­hei­lus­sa­kin, Val­to­nen to­te­aa STT:lle ja kan­nus­taa eri­tyi­ses­ti ai­kui­sia poh­ti­maan asen­tei­taan.

–  Mei­dän pi­täi­si py­säh­tyä miet­ti­mään, mitä ajat­te­lem­me it­ses­täm­me, pai­nos­tam­me tai ylei­ses­ti li­ha­vuu­des­ta. Lap­set ja nuo­ret ovat to­del­la herk­kiä ai­kuis­ten sa­nal­li­sel­le ja sa­nat­to­mal­le vies­tin­näl­le, esi­mer­kik­si sil­le, mi­ten äi­ti kom­men­toi it­se­ään pei­lin edes­sä.

Yle uu­ti­soi kes­ki­viik­ko­na ryt­mi­sen voi­mis­te­lun en­ti­sen maa­jouk­ku­e­val­men­ta­jan epä­a­si­al­li­ses­ta toi­min­nas­ta. Ylen haas­tat­te­le­mien voi­mis­te­li­joi­den mu­kaan val­men­ta­ja oli muun mu­as­sa pai­nos­ta­nut ur­hei­li­joi­ta laih­dut­ta­maan.

Val­to­nen ei ha­lua kom­men­toi­da Ylen uu­ti­soi­maa ta­paus­ta, vaik­ka se tuli va­li­tet­ta­van osu­vas­ti jul­ki­suu­teen vain muu­ta­ma päi­vä hä­nen blo­gi­kir­joi­tuk­sen­sa jäl­keen. Val­to­nen kir­joit­ti Ki­hun verk­ko­si­vuil­la pai­no­pu­hees­ta ja haas­toi ur­hei­lu­yh­tei­sön uu­dis­ta­maan so­si­aa­li­sia nor­me­ja, jot­ta nuo­ret saa­vat rau­han kas­vaa ja ke­hit­tyä ur­hei­li­ja­na.

–  Ur­hei­lu­seu­ra­toi­min­nan pii­ris­sä on mel­kein mil­joo­na ih­mis­tä – lap­sia, nuo­ria, huip­pu-ur­hei­li­joi­ta, kun­toi­li­joi­ta, val­men­ta­jia, van­hem­pia ja va­paa­eh­toi­sia. Us­kon vah­vas­ti, et­tä ur­hei­lu voi ol­la suun­nan­näyt­tä­jä ja saa­da yh­teis­kun­nas­sa hy­viä asi­oi­ta ai­kaan.

Mur­to on lu­ke­nut Val­to­sen kir­joi­tuk­sen. Hä­nen mie­les­tään rau­ha on hyvä ter­mi ja ta­voi­te.

–  Kun­pa ur­hei­li­joil­le mal­tet­tai­siin an­taa rau­ha ei­kä ke­hoa kom­men­toi­tai­si edes myön­tei­ses­ti tai hy­vän­tah­toi­ses­ti.

Wil­ma Mur­to ker­too, et­tä hän kamp­pai­li pai­no­pu­het­ta vas­taan pit­kään. Kol­me vii­me vuot­ta ovat ol­leet pa­rem­pia sen an­si­os­ta, et­tä hän on set­vi­nyt aja­tuk­si­aan ur­hei­lup­sy­ko­lo­gin ja ra­vit­se­mu­sa­lan am­mat­ti­lai­sen kans­sa.

–  Sa­noin val­men­ta­jal­le­ni, et­tä ha­lu­an ot­taa it­sel­le­ni vas­tuun ja rau­han työs­tää asi­aa. Mie­les­tä­ni ur­hei­li­jan kan­nat­taa sa­noa lä­hi­pii­ril­leen ää­neen, jos keho on herk­kä asia ja kom­men­tit tun­tu­vat pa­hal­ta, Mur­to roh­kai­see.

–  Mi­nul­la on ol­lut haas­tei­ta ja olen kär­si­nyt­kin, mut­ta en sil­ti ha­lua syyt­tää ke­tään. Pu­he­ta­vat ovat van­haa pe­rua, ja usein sa­noil­la saa­te­taan jopa tar­koit­taa hy­vää. To­de­taan vaik­ka­pa, et­tä olet hoi­kis­tu­nut tai li­hak­sik­kaam­pi kuin en­nen, mut­ta har­voin edes myön­tei­sek­si ko­e­tuil­la kom­men­teil­la saa­daan hy­vää ai­kaan.

So­si­aa­li­nen me­dia on ny­ky­ur­hei­li­joil­le tär­keä työ­ka­lu, mut­ta ku­van tai vi­de­on pe­rään pu­toi­le­vat kom­men­tit voi­vat jär­kyt­tää miel­tä va­ka­vin seu­rauk­sin.

Mur­to toi­voi­si myös toi­mit­ta­jien päi­vit­tä­vän sa­nas­to­aan. Sen si­jaan, et­tä ur­hei­lu­jour­na­lis­mis­sa puu­tu­taan ul­ko­nä­köön, voi­tai­siin ar­vi­oi­da omi­nai­suuk­sia.

–  Myös esi­ku­van ul­ko­nä­ön ruo­ti­mi­nen voi vai­kut­taa nuo­riin hai­tal­li­ses­ti. It­se luin ai­ka­naan jut­tu­ja, jois­sa kom­men­toi­tiin pika-ai­tu­ri Noo­ra­lot­ta Ne­zi­rin ke­hoa. Ne ko­lah­ti­vat, sil­lä aloin pe­lä­tä, et­tä mi­nus­ta kir­joi­te­taan sa­mal­la ta­val­la.

Huip­pu-ur­hei­lus­sa ke­hoa vi­ri­te­tään ää­ri­ra­joil­le, ja on­nis­tu­mis­ta mi­ta­taan an­ka­ras­ti. Pu­het­ta ke­hos­ta on lä­hes mah­do­ton­ta täy­sin vält­tää, mut­ta Val­to­sen mu­kaan val­men­ta­jien kou­lu­tuk­sis­sa ja van­hem­pai­nil­lois­sa neu­vo­taan tu­ke­maan nuo­ren kas­vua ter­veel­lä ta­val­la. Laih­dut­ta­mi­nen ei kos­kaan kuu­lu las­ten ja nuor­ten ur­hei­luun, Val­to­nen pai­not­taa.

Tie­teel­li­nen tut­ki­mus tar­jo­aa koko ajan li­sää laa­ja-alais­ta tie­toa niin fyy­si­ses­tä kuin psyyk­ki­ses­tä suo­ri­tus­ky­vys­tä. Ai­kui­sen huip­pu-ur­hei­li­jan pai­noa voi­daan suun­ni­tel­lus­ti op­ti­moi­da, mut­ta sii­nä­kin on ris­kin­sä.

–  On tär­ke­ää, et­tä eri la­jeis­sa ana­ly­soi­daan la­jin vaa­ti­muk­sia ja pai­non to­del­lis­ta mer­ki­tys­tä. Ih­mi­nen ei ole kone. Jos ur­hei­li­ja saa lii­an vä­hän ener­gi­aa, se vai­kut­taa kiel­tei­ses­ti har­joit­te­lun laa­tuun ja har­joit­te­lus­ta pa­lau­tu­mi­seen. Näin har­joit­te­lun hyö­dyt jää­vät vä­häi­sem­mik­si, Val­to­nen huo­maut­taa.

Mur­to to­te­aa kär­jis­tä­en, et­tä sei­väs­hy­pys­sä voi­man suh­de pai­noon on olen­nais­ta, jos ha­lu­aa pääs­tä kor­ke­al­le.

–  Mut­ta ei se ihan niin suo­ra­vii­vais­ta ole, ei­kä ke­ho­aan kan­na­ta ver­ra­ta mui­hin. Vii­me ke­sän EM-ki­sois­sa pai­na­vin tai­si voit­taa kul­taa, Mur­to nau­rah­taa.

Nuo­res­ta en­nä­tys­hyp­pää­jäs­tä on kas­va­nut ai­kuis­mes­ta­ri.