Alv-korotus ajaa kuluttajat karsimaan ei-pakollisia menoja, ekonomistit arvelevat
Iiro-Matti Nieminen / STT
Yleisen arvonlisäverokannan korotus iskee kovimmin sellaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka toimivat työvoimavaltaisilla palvelualoilla, arvioi Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus.
Hän mainitsee esimerkkinä parturit ja kampaamot, joiden asiakkailla on vaihtoehtona, että he voivat jättää vaikkapa yhden asiakaskäynnin väliin.
– Se ei ole sillä tavalla pakollista kuluttamista, tai se on sellaista, jossa kuluttajat voivat vähentää ostamismäärää, Brotherus sanoo STT:lle.
Myös Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen kertoo, että jos kuluttajat ovat taloudellisesti tiukilla, niin ensimmäiseksi karsitaan ei-välttämättömistä tuotteista ja palveluista.
– Tyypillisesti se menee niin, että luksusjutuista ja ei-pakollisista menoista leikataan ensimmäisenä, Mikkonen kertoo STT:lle.
Hallitus päätti alkuviikon kehysriihessään, että yleinen arvonlisäverokanta nostetaan nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Muutoksen on määrä tulla voimaan jo tämän vuoden aikana. Alennettuja 14 ja 10 prosentin verokantoja muutos ei koske, joten esimerkiksi ruoan alv ei kiristy.
Se, miten yleisen arvonlisäveron korotus kohdistuu kuluttajiin tai yrityksiin, riippuu Brotheruksen mukaan siitä, miten yritykset pystyvät viemään veronkorotuksen omien tuotteidensa ja palveluidensa hintoihin.
Kaikki yritykset eivät pysty siirtämään korotusta hintoihin, ainakaan täysimääräisesti.
– Sitten se on sieltä yrittäjän katteesta pois, Brotherus sanoo.
Mikkosen mukaan historia on osoittanut, että arvonlisäveron nostot menevät hyvin läpi tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Sen sijaan arvonlisäveroon tehdyt alennukset eivät Mikkosen käsityksen mukaan ole siirtyneet hintoihin yhtä hyvin.
Aihetta on tutkittu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (nyk. Labore) tutkimuksessa. Siinä tarkasteltiin Suomessa vuosina 2007 ja 2012 toteutettuja kampaamo- ja parturialan alv-muutoksia. Tutkijat osoittivat, että arvonlisäveron alennukset siirtyvät hintoihin paljon heikommin kuin arvonlisäveron nostot.
Mikkosen mukaan voi olettaa, että kehysriihessä päätetty yleisen arvonlisäveron korotus siirtyy varsin hyvin tuotteiden ja palveluiden hintoihin.
– Miten sitten kuluttajat reagoivat, riippuu varmaan monesta tekijästä. Itse kyllä odotan, että jonkin verran kulutuskin reagoi.
Mikkonen kertoo, että aiemmin ei ole nähty valtavan dramaattisia vaikutuksia tilanteissa, joissa arvonlisäveroa on korotettu. Arvonlisäveron nosto tuo hänen mukaansa jonkin verran painetta nostaa ensi vuoden ennustetta inflaatiosta ja alentaa ennustetta yksityisestä kulutuksesta.
Hallitus linjasi kehysriihessä myös 100 miljoonan euron leikkauksesta kotitalousvähennykseen. Brotheruksen mukaan saattaa käydä niin, että kuluttajat vähentävät palveluiden kysyntää kahden päätöksen eli arvonlisäveron korotuksen ja kotitalousvähennyksen pienentämisen yhteisvaikutuksena.
Hän tosin huomauttaa, ettei vielä ole kuultu, millä tavalla kotitalousvähennyksen leikkaus aiotaan toteutaa.
– Kyllä siellä on tällaisia riskejä nähtävissä, mutta pitäisi nähdä vielä yksityiskohtia, miten tämä aiotaan toimeenpanna, Brotherus sanoo.
Yleisen alv-kannan piirissä on suuri määrä tuotteita ja palveluita, joten veronkorotuksella on laajat vaikutukset. Veronmaksajain Keskusliiton arvion mukaan alv-korotus nostaisi yleistä kuluttajahintojen tasoa noin 0,6 prosenttia, jos korotus menisi täysimääräisesti hintoihin.
Siitä huolimatta Brotherus ja Mikkonen kumpikin sanovat, että kuluttajien ostovoima on kasvamassa alv-korotuksesta huolimatta.
Mikkonen viittaa siihen, että ruoan hinnan ja korkotason ennakoidaan laskevan tänä vuonna, mikä toisi helpotusta suomalaisille kotitalouksille.
– Onneksi on myös näitä tekijöitä, jotka menevät parempaan suuntaan, Mikkonen sanoo.
Brotherus ennakoi, että moni yritys ajoittaa hintojensa muutokset siihen hetkeen, kun alv-korotus tulee voimaan.
– Varmasti kuluttajatkin ymmärtävät, että hinnat nousevat nyt tämän muutoksen takia. Se on varmasti ihan järkeväkin hetki päivittää hinnastoja.
Jos alv-korotus tulisi voimaan alkusyksystä, niin Brotheruksen mukaan voi olla, että yritykset eivät päivitä kesällä hinnastojaan tai jos päivittävät, ne voivat siinä jo varautua korkeampaan arvonlisäverokantaan.
Tietty riski sisältyy hänen mukaansa siihen, miten uusi alv-prosentti eli desimaaliluku 25,5 menee järjestelmissä läpi.
– Kirjanpidossakin on vanhoja it-järjestelmiä käytössä. Miten ne taipuvat tällaiseen, sekin jää nähtäväksi.
