Asuntomarkkinoiden syväjää luo riskejä rahoitusjärjestelmälle, arvioi Suomen Pankki
Anssi Rulamo / STT
Asunto- ja kiinteistömarkkinoiden jähmettyminen kasvattaa riskejä Suomen rahoitusjärjestelmälle, arvioi Suomen Pankki tiistaina julkaisemassaan rahoitusjärjestelmän vakausarviossa. Myös geopoliittiset uhkat ovat aiempaa suurempia.
Vanhojen asuntojen hinnat ovat laskeneet tuntuvasti etenkin pääkaupunkiseudulla ja asuntokauppa vähentynyt sen jälkeen kun korot nousivat reippaasti vuonna 2022. Tänä vuonna uusien asuntojen rakentaminen on ollut lähes pysähdyksissä.
Asuntomarkkinoiden syväjään myötä rakennusalan yritysten konkurssit ovat lisääntyneet ja pankkien luottoriskit rakennusalalle myönnetyistä lainoista ovat kasvaneet.
Korkojen noston myötä inflaatio on hidastunut merkittävästi, ja Euroopan keskuspankin odotetaan aloittavan koronlaskut tänä kesänä. Suomen talouskasvun ennakoidaan toipuvan vähitellen loppuvuodesta alkaen.
– Ennusteiden mukainen kehitys helpottaisi velanhoitoa, lisäisi rahoituksen kysyntää, piristäisi asunto- ja kiinteistömarkkinoita ja lievittäisi rahoitusvakauteen kohdistuvia uhkia, sanoi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen tiedotustilaisuudessa.
Nykäsen mukaan riskit voivat kuitenkin kasvaa ja toteutua odotettua suurempina, jos euroalueen inflaatio on ennustettua sitkeämpää. Silloin korot pysyisivät korkealla ennakoitua pidempään ja Suomen talouden elpyminen viivästyisi. Pankkien sekä asunto- ja kiinteistösijoittajien riskit kasvavat, jos asuntokauppa ei piristy.
Markkinoille syntyi alhaisten korkojen aikana haavoittuvuuksia, kun uudet asuntolainat olivat aiempaa suurempia, laina-ajat pidempiä ja asuntoja hankittiin suurella velkavivulla.
Vakausarvion mukaan on epävarmaa, onko asuntojen sijoittajakysyntä ja sijoittajavetoinen rakentaminen piristymässä. 2010-luvulla alhaisten korkojen aikana asuntosijoittaminen lisääntyi, ja ammattimaisten sijoittajien merkitys Suomen asuntotuotannossa kasvoi selvästi.
Korkotason nousu on kuitenkin muuttanut sijoitusympäristöä paljon, ja nyt vastaavaa tuottoa voi saada muistakin kuin kiinteistösijoituksista.
Vakausarviossa katsotaan, että Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana, vaikka Suomen talous on taantumassa. Nykäsen mukaan hyvä uutinen on se, että Suomen pankkisektori kestäisi syvemmänkin taantuman.
Vuonna 2008 alkaneen globaalin finanssikriisin jälkeen tiukennettu pankkisääntely ja -valvonta ovat suojanneet uusilta kriiseiltä ja pitäneet riskit hallinnassa.
Vaikka rahoitus on kallistunut tuntuvasti, on lainojen saatavuus pysynyt rahoitustarpeisiin nähden hyvänä.
– Pankkien tila on pysynyt hyvänä ja kokonaisuudessaan kohentunut. Luottoriskit ovat kasvaneet, mutta pankkien korkotuotot ovat kasvaneet vielä enemmän, Nykänen kertoi.
Suomen rahoitusjärjestelmän pitkäaikaiset rakenteelliset haavoittuvuudet ovat pääosin ennallaan. Suomen pankkisektori on kooltaan suuri ja keskittynyt, ja se on huomattavan altis asunto- ja kiinteistömarkkinoiden heilahteluille.
Vakausarviossa linjataan, että rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyttä on ylläpidettävä ja edelleen vahvistettava, jotta pankkien ja lainanottajien kyky kestää talouden iskuja lujittuu. Nykäsen mukaan sääntelyä pitää jatkossa kehittää huolellisen suunnittelun perusteella, eikä sääntelyä tule purkaa vain purkamisen takia. Hänen mukaansa EU:n pankkiunioni tulisi viimeistellä ja EU:n pääomamarkkinaunionia pitäisi edistää määrätietoisemmin.
Uusia uhkia rahoitusvakaudelle luovat geopoliittiset jännitteet. Venäjän hyökkäyssota, Gazan konflikti ja valtioiden väliset kaupparajoitteet voivat aiheuttaa häiriöitä kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä.
– Geopoliittisilla jännitteillä voi olla ja on ollut vaikutuksia muun muassa energiantuotantoon ja energian hintaan. Ylipäätään kaikki globaalit pitkät tuotantoketjut ovat hyvin häiriöalttiita, ja silloin on kysymys siitä, miten eri osapuolten kiristyvät suhteet vaikuttavat näihin tuotantoketjuihin, Nykänen sanoi.
Geopoliittiset jännitteet lisäävät uhkia rahoitusjärjestelmälle myös esimerkiksi sitä kautta, että kyberhyökkäysten riski on kasvanut.
Vakausarvion mukaan myös ilmastonmuutos ja luontokato aiheuttavat rahoitusjärjestelmälle riskejä, jotka ovat osin vielä vaikeasti arvioitavissa.
