Rautatieasemarakennuksen tyhjät tilat: Kutsuimme ammattilaiset visioimaan, millainen Poriin saapumiskokemus voisi parhaimmillaan olla
Senaatin Asema-alueet Oy:n mukaan liiketoiminta olisi rakennukseen tervetullutta, ja sen tavoitteena on myös asemarakennuksen myynti.
Pauliina Vilpakka
Porin rautatieasemarakennuksen tyhjyys tuo tämän tästä matkailuneuvonta Visit Porin palautelaatikkoon ihmetteleviä kommentteja. Rautatieasemarakennuksen omistaa valtakunnallinen Senaatin Asema-alueet Oy. Yhtiön mukaan liiketoiminta olisi rakennukseen tervetullutta, ja sen tavoitteena on myös asemarakennuksen myynti. Vastaavia kauppoja, kylläkin hieman pienemmistä vanhoista asemarakennuksista on tehty useilla paikkakunnilla. Rakennuksia on myyty esimerkiksi yrittäjätahoille, yksityisille kiinteistönomistajille ja kaupungeille.
Satakunnan Viikko kutsui Porin kaupungin yhdyskuntasuunnittelijan Sari Kiviojan ja Visit Porin brändi- ja kumppanuuspäällikön Tiina Lehtosen vapaasti visioimaan, millainen Poriin saapumiskokemus voisi parhaimmillaan olla, ja millaisille palveluille rautatieaseman käyttäjillä voisi ehkä olla tarvetta. Ensimmäisenä Kiviojalle ja Lehtoselle tulee mieleen jonkinlainen kahvilatoiminta.
– Tässä ihan lähellä ei varsinaisesti ole sellaista, että ”ota tästä nyt mukaasi evästä matkalle”, tai paikkaa, josta voisi ostaa tuliaisiksi autenttisia Pori-tuotteita. Tässä olisi herkullinen paikka kehittää jotain sellaista, Lehtonen sanoo.
Porin lähes 90-vuotias rautatieasemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema, ja yksi harvoista funktionalismin tyylisuuntaa edustavista asemarakennuksista Suomessa.
Kivioja jatkaa, että matkailijoiden kannalta olisi hyödyllistä, että myös jo olemassa olevat lähistön palvelut, ravintolat ja kaupat hieman kääntyisivät asemaa kohti ja esimerkiksi opastein tekisivät palveluitaan näkyviksi niillekin matkustajille, joille kaupunki ei ole entuudestaan tuttu.
Myös sähköpyörävuokraus voisi olla matkailijoiden kannalta hyödyllinen, pyörittelevät Lehtonen ja Kivioja. Monessa kaupungissa on käytössä kaupunkipyöräjärjestelmä, jollaista Porissakin kokeiltiin jokunen aika sitten, mutta joka on sittemmin loppunut. Samoin palvelu, jota Visit Porista tiedustellaan tasaisin väliajoin, on matkatavarasäilytys.
– Täällä ei oikein ole mitään sellaista, kuin suuremmissa kaupungeissa, että jos tänne saapuu aamujunalla ja pääsee kirjautumaan hotelliin vasta iltapäivällä, voisi jättää matkalaukun päiväksi jonnekin. Onko asemarakennus sille se oikea paikka, sitä tietenkin voi miettiä, Lehtonen toteaa.
Kivioja ja Lehtonen ovat yhtä mieltä siitä, että saapumiskokemus ja ensivaikutelma ovat matkailijalle todella tärkeitä. Lehtonen visioi, että ilman liiketoimintanäkökulmaa Porissakin voitaisiin toteuttaa jotain samansuuntaista kuin usein lentokentillä, joissa kävijäkokemus perustuu elämyksellisyyteen.
– Voisiko täällä esimerkiksi soida jazz tai kuulua meren pauhu… Vaihtoehtoja ja ajatuksia on, mutta koska emme hallinnoi rakennusta, työtä ei ole priorisoitu toistaiseksi meidän päässä, Lehtonen sanoo.
Kivioja jatkaa, että olisi hienoa, jos historiallista miljöötä voitaisiin hyödyntää rakennuksen tulevassa käyttötarkoituksessa, kuten esimerkiksi Helsingin päärautatieaseman ravintoloissa on tehty. Porin lähes 90-vuotias rautatieasemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema, ja yksi harvoista funktionalismin tyylisuuntaa edustavista asemarakennuksista Suomessa.
Vaikka arkena Porin rautatieasemaa ei voi sanoa vilkkaaksi, Kivioja ja Lehtonen huomauttavat, että kesän sesonkiaikoina Porin rautatieaseman läpi kulkevat suuret ihmismassat. Näin käy myös tiettyinä talvikuukausina, kuten luultavasti seuraavaksi tammikuussa jääpallon MM-kisojen aikaan.
– Jotain kannattaisi kehittää pop up -nostoina sesonkiaikaan, naiset visioivat.
Sesonkiaikoina rautatieasemalle kannattaisi kehittää jotain esimerkiksi pop up-luontoisesti, Lehtonen ja Kivioja pohtivat.
Senaatin Asema-alueet Oy:n tehtävä on edistää aikaisemmin VR:n omistuksessa olleiden rautatieasemarakennusten myyntiä. Porin rautatieaseman tontilla olisi tilaa täydennysrakentamisellekin: Asemarakennuksen pohjoispuolella sijaitsevan makasiinirakennuksen viereen mahtuisi esimerkiksi pari kerrostaloa. Päärakennukselle on viime vuosina tehty kunnostustöitäkin. Vastikään suoritettiin katon saneeraus, jonka lisäksi kunnostettiin asemarakennuksen radan puolen sisäänkäyntikatoksen lippa.
Parhaillaan Porin rautatieasemarakennuksesta noin 300 neliön aulatilat sekä rakennuksen yläkerta on vuokrattu VR:n käyttöön. Aulan molemmin puolin on tyhjää käyttämätöntä tilaa, toisella puolella noin 100 neliötä ja toisella noin 170 neliötä. Kiinteistökehityspäällikkö Jukka Hämäläinen Senaatin Asema-alueet Oy:stä kertoo, että rakennukseen on etsitty uusia toimijoita, mutta neuvottelut ovat toistaiseksi tyssänneet kustannuskysymyksiin. Iäkkään rakennuksen sisätilat kaipaisivat enemmän tai vähemmän remonttia, ja rakennus on myös Museoviraston suojelema.
Hämäläinen pohtii, että koska Porissa ei ole vaihtoliikennettä, kuten esimerkiksi Riihimäellä, Seinäjoella tai Tampereella, asiakasvirtakin on pienempi. Siitä johtunee, että liiketoiminta on rakennuksesta aikanaan loppunut.
– Eikä se tulevaisuudessakaan voisi pelkkään matkustajaliikenteeseen nojata, vaan sen pitäisi olla esimerkiksi sellaista kahvila/ravintolatoimintaa, joka houkuttelisi myös muita asiakkaita pysähtymään siinä, Hämäläinen sanoo.
