Kaukoranta: Ässien juniorityö katastrofaalisessa tilassa!
Ässät menettää junioreita muihin seuroihin, toiseksi ja kolmanneksi ylintä ikäluokkaa uhkaa putoaminen sarjaa alemmas. Paljon valmentajia ja toimihenkilöitäkin on lähtenyt.
Pauli Uusi-Kilponen
Pasi Kaukorannan rinnassa sykkii patasydän. Hän ei arvostelekaan seuran junioritoimintaa ilkeyttään tai pahansuopaisuuttaan. Kyseessä on aito huoli seuran junioripuolen tulevaisuudesta ja sitä, miten Porissa pelataan pääsarjakiekkoa vastakin.
Kaukoranta lähetti Porin Ässät Ry:n hallitukselle kaksi viikkoa sitten viiden liuskan selvityksen siitä, mitkä asiat ovat hänen mielestään pielessä. Vastakaikua ei selvitys saanut.
– Näistä asioista pitää keskustella ensin seuran sisällä. Se oli tarkoitukseni. Kun se ei toteutunut, päätin tuoda asiat esiin julkisuuden kautta. Maton alle lakaisu ei ole oikea tapa reagoida esille nousseisiin epäkohtiin, hän täräyttää.
Kyse ei ole vain mielipiteistä. Kaukoranta sanoo lyövänsä faktoja tiskiin.
– Edellisellä viikolla tuli tieto, ettei Ässien U16-joukkueesta päässyt yhtään poikaa Pohjola-ehdokkaiden leirille. Ilmeisesti kerta on ensimmäinen, kun näin käy. Lukosta leirille pääsi 17 junioria ja Seinäjoeltakin kaksi, lataa Kaukoranta.
Ässien valmennuspäällikkö Kari Miettinen sanoo, että ensi vuonna tilanne voi olla toinen. Ikäluokkien lahjakkuuden kun vaihtelevat.
Pelillisistä epäonnistumista Kaukoranta nostaa esiin Ässien U18-joukkueen putoamisuhan Mestikseen ja U16-joukkueen Suomisarjaan.
– Onneksi sentään U20-joukkue ja liigajoukkue menestyvät hienosti, Pasi kiittelee.
Mikä sitten on heikon menestyksen syynä? Kaukorannalla on asiasta selkeä näkemys.
Hän puhuu muun muassa siitä, miten juniorijoukkueet keskittyvät liikaa joukkuetaktisiin asioihin.
– Valmennuksen pääpaino pitää olla yksiköiden kehittämisessä: luistelutaidossa, mailatekniikassa, laukauksissa ja harhauttamisessa. Yksilötaidot kehittyvät eniten ennen murrosikää. Joukkuetaktisia asioita voidaan ajaa sisään myöhemmin, vakuuttaa Pasi Kaukoranta, joka leipätyönään tekee luokanopettajan hommia.
Kaukorannan mielestä Ässien juniorien heikentyneet henkilökohtaiset taidot suhteessa muiden liigajoukkueiden junioreihin ollut nähtävissä jo viitisen vuotta.
Kari Miettisen mukaan Ässien nuorimmilla ikäluokilla on henkilökohtaista taitovalmennusta 1–2 kertaa viikossa.
– Jokaisessa harjoituksessa korostetaan myös henkilökohtaisia taitoja, Miettinen vastaa.
Kaukorannan mielestä Miettisen valmennuksellinen painotus näkyy ilman muuta myös joukkueiden heikossa menestyksessä. Hän ei kuitenkaan halua nostaa vain Miettistä syntisten pöytään.
– Kyllä junioriorganisaatioon kuuluu tiukka seuranta, miten valmennetaan, missä pidetään pääpaino ja mitä korjattavaa on. Tämän tyyppiseen organisaatioon kuuluu avoin vuorovaikutus, jatkuva pyrkimys kehittää omaa toimintaa ja luoda tietyt tasomittarit. Nyt nuo mittarit näyttävät pahasti alaviistoon, Kaukoranta harmittelee.
Pasi Kaukoranta ei ole huolineen yksin. Hänen puhelimensa on pirissyt tiheään syksyn aikana. Viestit ovat olleet hyvin saman suuntaisia.
– Nuorten vanhemmat ovat olleet huolissaan harjoittelusta ja sitä kautta pelaamisen tasosta, samoin kuin juniorijoukkueiden valmentajat ja joukkueenjohtajat.
Kaukorannan saama palaute seurajohdosta on sen suuntaista, etteivät tällaiset huhupuheet, kolmannen käden tiedot, kuten Pasille on sanottu, johda jatkotoimiin tai sen enempään keskusteluun.
Edes se ei Kaukorannan mukaan ole aiheuttanut reaktioita, että valmentajia on lähtenyt seurasta poikkeuksellisen paljon. Toistakymmentä, hän arvioi.
Syyksi hän sanoo Miettisen heikot vuorovaikutustaidot sekä jyräävä toiminta muita kuulematta.
Miettisen toiminnan seurausta on ollut muun muassa akatemiajoukkueiden arvostuksen romahtaminen. Paljon arvostelua sai myös ratkaisu, jossa U18- ja U16-joukkueiden päävalmentajuus annettiin yhdelle henkilölle.
– Järjetön päätös. Juuri nämä ikäluokat tarvitsevat paljon henkilötaitovalmennusta, päivittelee Kaukoranta, jonka mukaan pelit menevät useasti vielä päällekkäin.
Hän ei ymmärrä myöskään sitä, ettei U15-ikäluokalle perustettu kahta joukkuetta, vaikka pelaajia olisi riittänyt.
– Syynä oli pelaajapula, vastaa Miettinen syytökseen.
Kaukoranta laskee, että yksin Lukkoon on kahden kauden aikana siirtynyt 15 porilaista junioria. Se vaikuttaa muutaman vuoden sisällä liigajoukkueen porilaisuuteen.
– Jos joku lähtee naapurikaupunkiin, niin sille emme voi mitään. Onko päätös nuoren, vanhempien vai yhteinen, siihen en osaa sanoa. Toki on ollut myös paluuliikennettä, kun huomataan, ettei se ruoho aidan toisella puolella ole vihreämpää, Miettinen pohti.
Yhtenä syynä on toki myös se, että Lukon resurssit junioritasolla ovat valmennuksellisesti ja taloudellisesti Ässiä paremmat.