SV Juk­ka Sil­vast

Jos yrit­tä­jä Pek­ka Saa­ri­sen pu­het­ta tul­kit­see, hän te­kee ym­pä­ris­tö­te­on puu­ha­tes­saan työ­ryh­mi­neen bi­o­kaa­su­lai­tos­ta Po­rin Ula­soo­riin jät­ti­mäi­sen kas­vi­huo­neen vie­reen.

– Sil­lä on erit­täin po­si­tii­vi­set ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­set, Saa­ri­nen ko­ros­taa sa­no­maan­sa.

Vii­me per­jan­tai­na päät­tyi Bi­o­gas Ener­gy Tmi:n ym­pä­ris­tö­lu­pa­ha­ke­muk­seen muis­tu­tus­ten jät­tö­ai­ka. Kaik­ki Ula­soo­ris­sa ei­vät us­ko hy­vään. Te­ol­li­suus­ton­tin lä­hi­kort­te­lin asuk­kai­den, Pia ja Rai­mo Ko­hi­jo­en, jät­tä­mäs­sä muis­tu­tuk­ses­sa uu­sik­si hai­toik­si ni­me­tään ha­jut, bak­tee­re­ja le­vit­tä­vät ro­tat, lin­nut ja kär­pä­set, myös li­sään­ty­vä rek­ka­ral­li, suu­ri ris­ki bi­o­kaa­su­rä­jäh­dyk­sel­le ja YVA-me­net­te­lyn puut­tu­mi­nen.

Vii­me vii­kol­la kaa­su­hank­keen ve­tu­ri Saa­ri­nen pu­hui, ei­kä hän ole lain­kaan sa­maa miel­tä.

– Luo­tan ym­pä­ris­tö­lu­pa­vi­ra­no­mais­ten mää­räyk­siin. Pe­rus­te­lut tu­le­vat siel­tä. Ha­ju­hait­to­jen pois­to oli jo suun­nit­te­lu­vai­hees­sa en­sim­mäi­siä asi­oi­ta, joi­ta yh­tiö on ot­ta­nut huo­mi­oon.

– Ei pidä ol­la huo­lis­saan, täs­sä on huo­mi­oi­tu lä­hiym­pä­ris­tön asuk­kaat. Tämä on vas­tuul­lis­ta kier­to­ta­lou­den har­joit­ta­mis­ta, hän jat­kaa.

Han­ket­ta taus­tal­la ka­saan aja­nut Manu Hol­lmén Pro Ag­ri­as­ta osa­si odot­taa, et­tä han­ke nos­tat­taa vas­tus­tus­ta – tuli lai­tos sit­ten mi­hin ta­han­sa. Täs­sä Ula­soo­ri-rat­kai­sus­sa on ky­sy­mys liki ole­vien kas­vi­huo­neen ja kaa­su­lai­tok­sen yh­tei­ses­tä edus­ta.

– Ei tämä ole laa­jem­min ar­ka ai­he, mut­ta pai­kal­li­ses­ti on, Hol­lmén myön­tää.

Yrit­tä­jä Saa­ri­nen sa­noo, et­tä hän ai­koo oh­ja­ta kes­kus­te­lun ih­mis­ten ja ym­pä­ris­tö­vi­ra­no­mais­ten vä­li­sek­si. Jos lu­pa­eh­toi­hin tar­vi­taan vie­lä täs­men­nyk­siä tai kor­jat­ta­vaa, lu­pa­vi­ra­no­mai­set sen il­moit­ta­vat. Po­rin kau­pun­gin ym­pä­ris­tö- ja lu­pa­pal­ve­lut on täs­sä toi­mi­val­tai­nen lu­pa­vi­ra­no­mai­nen.

Ym­pä­ris­tö­lu­pa­ha­ke­muk­ses­sa ha­e­taan lu­paa al­le 20 000 ton­nin bi­o­mas­san kä­sit­te­lyl­le vuo­des­sa. Kol­men sul­je­tun ku­vun al­le si­joit­tu­vat kaa­su­tusp­ro­ses­si, jäl­ki­kaa­su­tus ja kiin­to­ai­neen va­ras­toin­ti. Pro­ses­si on sul­jet­tu.

– It­se lai­tos ei hai­se. Ha­jua ai­no­as­taan voi tul­la tiel­lä liik­ku­vis­ta lan­ta­kul­je­tuk­sis­ta, Hol­lmén sa­noo.

Kaa­su­lai­tos mä­dät­tä­mäl­lä tuot­taa me­taa­lia hyö­dyn­tä­en bi­o­ja­kei­ta, ku­ten mei­je­rin ras­va­kai­vo­lie­tet­tä, pe­ru­nan­kuo­ria, pel­to- ja nur­mi­vih­re­ää, leh­män- ja si­an­lan­taa sekä pien­pa­ni­noi­den mäs­kiä. Kaa­sun li­säk­si pro­ses­sin jäl­keen jät­tä­mä mas­sa on Hol­lmé­nin mu­kaan lan­noi­tet­ta pel­loil­le le­vi­tet­tä­väk­si.

– Ei pi­täi­si ol­la on­gel­maa saa­da lan­noit­teel­le Evi­ral­ta ni­mi­ke ”luo­mu­kel­pois­ta”.

–Lo­pul­li­nen ta­voi­te on kaa­sun lii­ken­ne­käyt­tö, mut­ta sitä lii­ken­net­tä ei vie­lä ole. Han­ke läh­tee liik­keel­le kas­vi­huo­neen ener­gi­an­tar­pees­ta, Hol­lmén jat­kaa.

Tuo­tan­non brut­to­e­ner­gi­a­mää­rä vuo­des­sa – 11 300 kWh – vas­taa lii­ken­ne­käy­tös­sä 1,133 mil­joo­naa lit­raa die­sel­polt­to­ai­net­ta. Saa­ri­nen nä­kee, et­tä bi­o­kaa­sul­la laa­jem­min voi­daan lei­ka­ta mer­kit­tä­väs­ti hii­li­di­ok­si­di­pääs­tö­jä. Suo­mi voi toi­mia esi­merk­ki­nä.

Ko­ke­muk­set Vaa­san kaa­su­lin­ja-au­tois­ta pa­rin vuo­den ajal­ta ovat ol­leet Saa­ri­sen mu­ka­na myön­tei­siä.

– Olem­me kes­kus­tel­leet Po­rin kau­pun­gin kans­sa, jos kau­pun­gil­ta löy­tyi­si ha­luk­kuut­ta hank­kia van­ho­jen lin­ja-au­to­jen ti­lal­le kaa­su­käyt­töi­siä. Lii­ken­ne­kaa­sun ja­ke­lu­pis­te oli­si help­po to­teut­taa, mie­het ker­to­vat.

In­ves­toin­ti­tu­ki­ha­ke­muk­seen tul­laan si­säl­lyt­tä­mään yh­den ja­ke­lu­a­se­man ra­ken­ta­mi­nen – put­kiyh­tey­del­lä vaik­ka Kar­ja­ran­nan­tien var­teen tai Po­rin Lin­jo­jen va­ri­kol­le.

– Jos hank­ki­sim­me siir­to­kont­te­ja, ja­ke­lu­a­se­man voi­si pe­rus­taa au­to­kau­pan kes­kuk­seen Her­ra­lah­teen. Näi­tä asi­oi­ta pyö­rit­te­lem­me nyt, Saa­ri­nen sa­noo.

Saa­ri­nen kiin­nos­tui ai­hees­ta jo vuo­sia sit­ten. Ka­ve­rin idea kaa­su­lai­tok­ses­ta jäi kel­lu­maan, il­mas­to­so­pi­muk­set ja EU:n tu­ki­po­li­tiik­ka in­nos­ti­vat Saa­ris­ta jat­ka­maan ke­hit­te­lyä. Hän on val­mis­tel­lut ak­tii­vi­ses­ti tätä vuo­den ver­ran. Lu­pap­ro­ses­sis­ta ja lu­vas­ta riip­pu­en työt al­ka­vat ai­kai­sin­taan ke­vääl­lä.

– Tu­lee pe­rus­kou­lu­a­joil­ta jut­tu mie­leen. Ym­pä­ris­tö­o­pin tun­nil­la 1970-lu­vun puo­li­vä­lis­sä näy­tet­tiin kai­ta­fil­miä, jos­sa asi­an­tun­ti­ja ker­toi maa­pal­lon il­mas­ton muut­tu­van si­ten, et­tä ba­naa­ni kas­vaa Vi­ron kor­keu­del­la vuon­na 2045 – jos oli­si elet­ty 1970-lu­vun tyy­lil­lä.

– Oli­si muu­ten joh­ta­vien te­ol­li­suus­mai­den tar­vin­nut re­a­goi­da tä­hän asi­aan ai­kaa sit­ten, hän huo­kaa tä­nään.