Ee­tu Ha­lo­nen / STT

Val­ta­o­sa ku­lut­ta­jis­ta vas­tus­taa ruo­an ar­von­li­sä­ve­ron nos­ta­mis­ta Suo­mes­sa, il­me­nee Pel­ler­von ta­lous­tut­ki­muk­sen (PTT) ky­se­lys­tä.

Vas­taa­jis­ta lä­hes 70 pro­sent­tia oli sitä miel­tä, et­tä ruo­an ar­von­li­sä­ve­roa ei pidä nos­taa ylei­sel­le ta­sol­le eli 24 pro­sent­tiin.

Täl­lä het­kel­lä ruo­an ar­von­li­sä­ve­ro on 14 pro­sent­tia. Hal­li­tuk­ses­ta on vä­läy­tel­ty ruo­an ve­ro­tuk­sen ki­ris­tä­mis­tä yh­te­nä kei­no­na ta­sa­pai­not­taa jul­kis­ta ta­lout­ta.

Ky­se­lyn vas­taa­jis­ta yli puo­let sa­noi, et­tä ruo­an ar­von­li­sä­ve­roa tu­li­si päin­vas­toin las­kea elin­tar­vik­kei­den hin­to­jen alen­ta­mi­sek­si.

Sen si­jaan ky­sy­mys elin­tar­vik­kei­den eri­lai­ses­ta ve­ro­tuk­ses­ta nii­den ter­veel­li­syy­den pe­rus­teel­la ei saa­nut yh­tä ko­vaa vas­tus­tus­ta. Hal­li­tus on ot­ta­nut myös ter­veys­ve­ro­tuk­sen esiin et­sies­sään kei­no­ja val­ti­on tu­lo­jen li­sää­mi­sek­si.

Lä­hes kol­man­nes PTT:n ky­se­lyn vas­taa­jis­ta kan­nat­ti elin­tar­vik­kei­den ter­veys­pe­rus­tei­sen ve­ron käyt­töö­not­toa Suo­mes­sa, kun taas 37 pro­sent­tia vas­tus­ti täl­lais­ta ve­roa.

Eril­li­siä ar­von­li­sä­ve­ro­kan­to­ja elin­tar­vik­keil­le nii­den ter­veel­li­syy­den pe­rus­teel­la puo­les­taan kan­nat­ti 37 pro­sent­tia ja vas­tus­ti 30 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta.

Maa­ta­lou­se­ko­no­mis­ti Mau­ri Yli-Lii­po­la PTT:stä ar­ve­lee, et­tä ku­lut­ta­jat saat­ta­vat osin aja­tel­la vält­ty­vän­sä ter­veys­ve­ron hin­ta­vai­ku­tuk­sil­ta, sii­nä mis­sä ylei­nen alv-nos­to vai­kut­tai­si jo­kai­sen ruo­ka­os­tok­siin.

– Vas­taa­jat eh­kä epäi­le­vät, kuin­ka yk­sin­ker­tai­nen täl­lai­nen ter­veys­ve­ro­sys­tee­mi oli­si ja mi­ten se re­a­li­soi­tui­si suo­raan hei­dän os­tos­ko­riin­sa, Yli-Lii­po­la sa­noo STT:lle.

– Sik­si tä­hän ky­sy­myk­seen ei eh­kä tul­lut niin sel­ke­ää kan­taa.

Ky­se­lys­sä yli 70 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta ker­toi ruo­an hin­nan ole­van kes­kei­nen os­to­pää­tök­seen vai­kut­ta­va te­ki­jä. Seu­raa­vak­si eni­ten mai­nin­to­ja sai­vat ruo­an maku, laa­tu ja ko­ti­mai­suus. Hin­ta nou­si tär­keim­mäk­si te­ki­jäk­si kai­kis­sa tu­lo­luo­kis­sa.

Kak­si vas­taa­jaa vii­des­tä sa­noi, et­tä ruo­ka on lii­an kal­lis­ta ko­ti­ta­lou­den käy­tet­tä­vis­sä ole­viin tu­loi­hin näh­den.

Vas­taa­jis­ta vain joka kym­me­nes ker­toi ruo­an vas­tuul­li­suu­den vai­kut­ta­van os­to­pää­tök­siin.

Il­mas­to- ja ym­pä­ris­töys­tä­väl­li­syy­den vai­ku­tus oli vie­lä vä­häi­sem­pää, sil­lä ai­no­as­taan seit­se­män pro­sent­tia ker­toi näi­den te­ki­jöi­den vai­kut­ta­van os­to­pää­tök­siin.

Ky­se­lyn pe­rus­teel­la Suo­men ruo­an­tuo­tan­non oma­va­rai­suus on ku­lut­ta­jil­le tär­ke­ää. Lä­hes nel­jä vas­taa­jaa vii­des­tä piti tär­ke­ä­nä, et­tä Suo­mi on ruo­an­tuo­tan­nos­sa mah­dol­li­sim­man oma­va­rai­nen.

Sil­ti vain hie­man yli puo­let ker­toi hy­väk­sy­vän­sä ruo­an kal­liim­man hin­nan, jos se ta­kai­si elin­tar­vik­kei­den saa­ta­vuu­den krii­si­ti­lan­tees­sa.

Tuot­ta­jien työn ar­vos­tuk­ses­ta ker­too se­kin, et­tä lä­hes 75 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta sa­noi, et­tä vil­je­li­jöi­den tu­li­si saa­da ny­kyis­tä isom­pi osuus ruo­an ku­lut­ta­ja­hin­nas­ta.

Kui­ten­kin vain noin 40 pro­sent­tia oli­si val­mis mak­sa­maan ruo­as­ta enem­män, jos hin­nan­ko­ro­tuk­sel­la var­mis­tet­tai­siin oi­keu­den­mu­kai­nen tu­lon­ja­ko ruo­ka­ket­jus­sa.

Yli-Lii­po­lan mu­kaan ei ole si­nän­sä yl­lät­tä­vää, et­tä ruo­an hin­ta on mer­kit­tä­vä te­ki­jä ku­lut­ta­jil­le. Sen si­jaan vas­tauk­sis­ta esiin nous­sut ris­ti­rii­ta ku­lut­ta­jien ar­vo­jen ja ruo­an hin­nan mer­ki­tyk­sen vä­lil­lä kiin­nit­ti tut­ki­joi­den huo­mi­on.

– Kun näi­hin ar­vo­ky­sy­myk­siin lyö­dään hin­ta mu­kaan, sa­maa miel­tä ole­vien osuus tip­puu ai­ka roi­mas­ti, Yli-Lii­po­la sa­noo.

– Pi­tää kui­ten­kin muis­taa, et­tä vaik­ka oli­si ha­luk­kuut­ta mak­saa, ai­na ei vält­tä­mät­tä ole ky­kyä mak­saa.

Kaik­kein vä­hi­ten mer­ki­tys­tä ruo­an­tuo­tan­non oma­va­rai­suu­del­la oli ky­se­lys­sä nuo­ril­le vas­taa­jil­le eli 18–34-vuo­ti­ail­le.

Heis­tä va­jaat 60 pro­sent­tia piti tär­ke­ä­nä, et­tä Suo­mi on mah­dol­li­sim­man oma­va­rai­nen ruo­an­tuo­tan­nos­sa. Sen si­jaan esi­mer­kik­si 65 vuot­ta täyt­tä­neis­tä oma­va­rai­suut­ta piti tär­ke­ä­nä 90 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta.

Nuo­ret oli­vat myös kaik­kein vä­hi­ten ha­luk­kai­ta mak­sa­maan ruo­as­ta enem­män, jot­ta Suo­mes­sa tuo­tet­tua ruo­kaa oli­si saa­ta­vil­la myös krii­si­ti­lan­teis­sa.

Nuo­ris­ta hie­man yli 40 pro­sent­tia vas­ta­si tä­hän väit­tä­mään myön­tä­väs­ti. Yli 65-vuo­ti­ail­la oli mak­su­val­miut­ta sen si­jaan yli 60 pro­sen­til­la vas­taa­jis­ta.

Ar­vot ja ha­luk­kuus mak­saa nii­den puo­les­ta li­sä­hin­taa ei­vät siis koh­dan­neet ky­se­lys­sä van­hem­mil­la­kaan.

Heil­lä nii­den vä­li­nen kui­lu oli kui­ten­kin huo­mat­ta­vas­ti le­ve­äm­pi kuin nuo­ril­la, kos­ka nuo­ril­le tie­tyt ar­vot ei­vät ol­leet yh­tä tär­kei­tä kuin van­hem­mil­le ikä­pol­vil­le.

– Täs­tä voi ol­la jopa vä­hän huo­lis­saan. He­rää ky­sy­mys, etään­ty­vät­kö nuo­ret lii­kaa ruo­an­tuo­tan­nos­ta tai pi­tä­vät­kö he sitä lii­an it­ses­tään­sel­vyy­te­nä, Yli-Lii­po­la poh­tii.

Oma vai­ku­tuk­sen­sa nuor­ten asen­tei­siin voi ol­la myös hei­dän käy­tet­tä­vis­sä ole­vil­la tu­loil­laan.

Ky­se­lys­sä ruo­an hin­nan mer­ki­tys ko­ros­tui kaik­kein pie­nim­mis­sä tu­lo­luo­kis­sa ja nuo­rim­mas­sa ikä­luo­kas­sa se ko­ros­tui vie­lä tä­tä­kin enem­män.

Kaik­kein pie­nim­mäs­sä tu­lo­luo­kas­sa, jo­hon kuu­lui­vat al­le 20 000 eu­roa vuo­des­sa brut­to­na tie­naa­vat, hin­nan nos­ti kes­kei­sek­si os­tok­ri­tee­rik­si va­jaat 80 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta. 18–34-vuo­ti­ais­sa osuus oli hie­man yli 80 pro­sent­tia.

– Kyl­lä nuor­ten käy­tet­tä­vis­sä ole­vien tu­lo­jen vai­ku­tus­ta asen­tei­siin myös poh­dit­tiin, kun tul­kit­sim­me ky­se­lyn tu­lok­sia, Yli-Lii­po­la ker­too.

PTT:n ky­se­lyyn vas­ta­si vii­me elo­kuus­sa noin tu­hat iäl­tään 18–79-vuo­ti­as­ta ku­lut­ta­jaa. Ky­se­ly on osa laa­jem­paa han­ket­ta, jos­sa tut­ki­taan suo­ma­lai­sen ruo­ka­ket­jun toi­mi­vuut­ta ja ar­von­muo­dos­tus­ta.

Hank­keen pää­ra­hoit­ta­ja on Maa­ti­la­ta­lou­den ke­hit­tä­mis­ra­has­to Ma­ke­ra. Li­säk­si han­ket­ta ra­hoit­ta­vat Elin­tar­vi­ke­te­ol­li­suus­liit­to, Maa- ja met­sä­ta­lous­tuot­ta­jain Kes­kus­liit­to MTK ja Päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­pa.