Hinta vaikuttaa ruoan ostopäätökseen enemmän kuin maku tai laatu valtaosalla vastaajista
Eetu Halonen / STT
Valtaosa kuluttajista vastustaa ruoan arvonlisäveron nostamista Suomessa, ilmenee Pellervon taloustutkimuksen (PTT) kyselystä.
Vastaajista lähes 70 prosenttia oli sitä mieltä, että ruoan arvonlisäveroa ei pidä nostaa yleiselle tasolle eli 24 prosenttiin.
Tällä hetkellä ruoan arvonlisävero on 14 prosenttia. Hallituksesta on väläytelty ruoan verotuksen kiristämistä yhtenä keinona tasapainottaa julkista taloutta.
Kyselyn vastaajista yli puolet sanoi, että ruoan arvonlisäveroa tulisi päinvastoin laskea elintarvikkeiden hintojen alentamiseksi.
Sen sijaan kysymys elintarvikkeiden erilaisesta verotuksesta niiden terveellisyyden perusteella ei saanut yhtä kovaa vastustusta. Hallitus on ottanut myös terveysverotuksen esiin etsiessään keinoja valtion tulojen lisäämiseksi.
Lähes kolmannes PTT:n kyselyn vastaajista kannatti elintarvikkeiden terveysperusteisen veron käyttöönottoa Suomessa, kun taas 37 prosenttia vastusti tällaista veroa.
Erillisiä arvonlisäverokantoja elintarvikkeille niiden terveellisyyden perusteella puolestaan kannatti 37 prosenttia ja vastusti 30 prosenttia vastaajista.
Maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola PTT:stä arvelee, että kuluttajat saattavat osin ajatella välttyvänsä terveysveron hintavaikutuksilta, siinä missä yleinen alv-nosto vaikuttaisi jokaisen ruokaostoksiin.
– Vastaajat ehkä epäilevät, kuinka yksinkertainen tällainen terveysverosysteemi olisi ja miten se realisoituisi suoraan heidän ostoskoriinsa, Yli-Liipola sanoo STT:lle.
– Siksi tähän kysymykseen ei ehkä tullut niin selkeää kantaa.
Kyselyssä yli 70 prosenttia vastaajista kertoi ruoan hinnan olevan keskeinen ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat ruoan maku, laatu ja kotimaisuus. Hinta nousi tärkeimmäksi tekijäksi kaikissa tuloluokissa.
Kaksi vastaajaa viidestä sanoi, että ruoka on liian kallista kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin nähden.
Vastaajista vain joka kymmenes kertoi ruoan vastuullisuuden vaikuttavan ostopäätöksiin.
Ilmasto- ja ympäristöystävällisyyden vaikutus oli vielä vähäisempää, sillä ainoastaan seitsemän prosenttia kertoi näiden tekijöiden vaikuttavan ostopäätöksiin.
Kyselyn perusteella Suomen ruoantuotannon omavaraisuus on kuluttajille tärkeää. Lähes neljä vastaajaa viidestä piti tärkeänä, että Suomi on ruoantuotannossa mahdollisimman omavarainen.
Silti vain hieman yli puolet kertoi hyväksyvänsä ruoan kalliimman hinnan, jos se takaisi elintarvikkeiden saatavuuden kriisitilanteessa.
Tuottajien työn arvostuksesta kertoo sekin, että lähes 75 prosenttia vastaajista sanoi, että viljelijöiden tulisi saada nykyistä isompi osuus ruoan kuluttajahinnasta.
Kuitenkin vain noin 40 prosenttia olisi valmis maksamaan ruoasta enemmän, jos hinnankorotuksella varmistettaisiin oikeudenmukainen tulonjako ruokaketjussa.
Yli-Liipolan mukaan ei ole sinänsä yllättävää, että ruoan hinta on merkittävä tekijä kuluttajille. Sen sijaan vastauksista esiin noussut ristiriita kuluttajien arvojen ja ruoan hinnan merkityksen välillä kiinnitti tutkijoiden huomion.
– Kun näihin arvokysymyksiin lyödään hinta mukaan, samaa mieltä olevien osuus tippuu aika roimasti, Yli-Liipola sanoo.
– Pitää kuitenkin muistaa, että vaikka olisi halukkuutta maksaa, aina ei välttämättä ole kykyä maksaa.
Kaikkein vähiten merkitystä ruoantuotannon omavaraisuudella oli kyselyssä nuorille vastaajille eli 18–34-vuotiaille.
Heistä vajaat 60 prosenttia piti tärkeänä, että Suomi on mahdollisimman omavarainen ruoantuotannossa. Sen sijaan esimerkiksi 65 vuotta täyttäneistä omavaraisuutta piti tärkeänä 90 prosenttia vastaajista.
Nuoret olivat myös kaikkein vähiten halukkaita maksamaan ruoasta enemmän, jotta Suomessa tuotettua ruokaa olisi saatavilla myös kriisitilanteissa.
Nuorista hieman yli 40 prosenttia vastasi tähän väittämään myöntävästi. Yli 65-vuotiailla oli maksuvalmiutta sen sijaan yli 60 prosentilla vastaajista.
Arvot ja halukkuus maksaa niiden puolesta lisähintaa eivät siis kohdanneet kyselyssä vanhemmillakaan.
Heillä niiden välinen kuilu oli kuitenkin huomattavasti leveämpi kuin nuorilla, koska nuorille tietyt arvot eivät olleet yhtä tärkeitä kuin vanhemmille ikäpolville.
– Tästä voi olla jopa vähän huolissaan. Herää kysymys, etääntyvätkö nuoret liikaa ruoantuotannosta tai pitävätkö he sitä liian itsestäänselvyytenä, Yli-Liipola pohtii.
Oma vaikutuksensa nuorten asenteisiin voi olla myös heidän käytettävissä olevilla tuloillaan.
Kyselyssä ruoan hinnan merkitys korostui kaikkein pienimmissä tuloluokissa ja nuorimmassa ikäluokassa se korostui vielä tätäkin enemmän.
Kaikkein pienimmässä tuloluokassa, johon kuuluivat alle 20 000 euroa vuodessa bruttona tienaavat, hinnan nosti keskeiseksi ostokriteeriksi vajaat 80 prosenttia vastaajista. 18–34-vuotiaissa osuus oli hieman yli 80 prosenttia.
– Kyllä nuorten käytettävissä olevien tulojen vaikutusta asenteisiin myös pohdittiin, kun tulkitsimme kyselyn tuloksia, Yli-Liipola kertoo.
PTT:n kyselyyn vastasi viime elokuussa noin tuhat iältään 18–79-vuotiasta kuluttajaa. Kysely on osa laajempaa hanketta, jossa tutkitaan suomalaisen ruokaketjun toimivuutta ja arvonmuodostusta.
Hankkeen päärahoittaja on Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera. Lisäksi hanketta rahoittavat Elintarviketeollisuusliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Päivittäistavarakauppa.