Huikea visio Ulvilasta – sijoitetaan pienydinvoimala kaupunkiin
Ydinenergia-alalla työskentelevä Jarkko Stenfors on jo tunnustellut kaupungin virkamiesjohdon suhtautumista ajatukseen ja lähestynyt VTT:täkin.
Jukka Silvast
Ulvilalainen Jarkko Stenfors haluaa, että Ulvila olisi ensimmäisten paikkakuntien joukossa, joka ottaa maaperälleen ns. pienydinvoimalan, eli pienen modulaarisen reaktorin.
Energiasta ja sen riittävyydestä sekä hinnasta on viimeisen vuoden aikana puhuttu korostetusti. Venäjän öljy- ja kaasuhanat ovat kiinni, ja Olkiluodon kolmosreaktorin täysitehoinen tuotanto on viivästynyt.
Stenfors toimii Posiva Oy:ssä yksikön päällikkönä ja valmistelee työnään käytetyn ydinvoimapolttoaineen loppusijoitusta Onkaloon Eurajoelle.
Hän näkee, että kymmenen vuoden kuluttua pienydinvoimala on uusi ja iso teollisuudenhaara ja näihin etenkin Eurooppa paneutuu vahvasti. Ulvilan kuuluisi olla ensimmäisten sijoituspaikkakuntien joukossa Suomessa.
– Kun saamme standardin hyväksyttyä eduskunnassa, niin sen jälkeen rakentaminen ei vaatisi kuin kunnan, mihin voimala sijoittuisi sekä siellä rakentamis- ja ympäristöluvan.
– Idea pienlaitoksissa olisi se, että tekisimme kansallisen standardin laitostyypille tai useammekin. Jos hyväksytyn tyypin valitsee ja tekee standardin mukaisilla komponenteilla, silloin yksityiskohtaisia suunnitelmia ei tarvitse kierrättää Työ- ja elinkeinoministeriössä ja STUK:ssa. Silloin voisi tavallaan valita luettelosta, että tuon typpin laitoksen haluan. Sille olisi luvat valmiina.
– Standardi-mallin kautta voisimme tiedustella kunnilta, voisiko tämmöinen reaktorityyppi tulla kunnan alueelle. Tässä voisimme samalla tehdä markkinatutkimusta ja kattavuustutkimusta, jolloin rakentaja, rakennuttaja tai käyttäjä voi pohtia siirtojaan etukäteen.
– Varmaankin tästä tehdään kaikin puolin helppo, eivätkä nämä ole mitään ikuisuusprojekteja.
Turvallisuudesta Stenfors sanoo, että ydinpolttoainetta pienvoimalassa on vähän ja laitos käsittää moninkertaiset turvajärjestelmät. Se missä voidaan säästää, on aktiivisissa turvatoimissa, aidoissa ja vartijoiden määrässä.
– Laitoksia voisi jopa ohjata ja seurata etäältä keskusvalvomoista. Ydinturvallisuus on taattu. Polttoainetta on niin vähän, että on jopa helppoa pitää polttoaineet epätodennköisissäkin hätätilanteissa rakenteiden sisällä.
Stenfors näkee, että on oikeastaan sama, onko sijoituspaikka maalla vai kaupungissa.
– Jos puhutaan lämmöstä tai kaukolämmöstä, kyllä kannattaisi sellainen laitos aika lähelle asutusta tehdä lämmönsiirtoputkistoja ajatellen. Ulvilassa on kattava kaukolämpöverkosto keskustan alueella valmiina.
Stenfors on keskustellut ajatuksesta Ulvilan virkamiesjohdon kanssa.
– Tietysti tulee hymyjä ja naurahduksiakin, mutta ei ole tyrmätty ideaa. Sen kautta olen voinut VTT:lle ilmaista, että ainakin Ulvilassa ollaan laitokselle myötämielisiä.
– Olen ydinvoiman kannattaja ja kuntalainen, ja kun minulla on verkostoja ja tuttuja VTT:ssä ja Lappeenrannan yliopistossa, niin pystyn kanavoimaan laitosta tänne Ulvilaan ja saattamaan VTT:n ja Ulvilan kaupungin edustajat samaan neuvottelupöytään jos sellainen mahdollisuus joskus tarjoutuu.
Hän sanoo, että tulevaisuudessa tullaan tietoisuutta pienistä modulaarista reaktoreista parantamaan.
– Aika paljon aiheesta on ollut juttua jo uutisissa, mutta konsepti ei ole kovin tunnettu. Kun konsepti tulee tunnetuksi – sen mahdollisuus ja turvallisuus – niin en usko, että on vastustusta syntyy sen enempää kuin yleensäkään ydinvoimalla on.
– Luulisin, että tulevalle ydinvoimalle ja sen tuottamalle lämmölle olisi kysyntää ja tätä myötä aika moni kuntalainen sen oman kunnan alueelle haluaisi.
Onko tekniikka ja rakentaminen halpaa?
– Lähtisin eduissa liikkeelle päästöttömyydestä ja tuotantovarmuudesta. On tuotanto itsessään halpaakin. Polttoaine ei juuri maksa.
Hinnan määrittäminen hänen mukaansa nyt on vaikeaa. Jos perinteinen ydinvoimala maksaisi miljardeissa, nämä kymmenissä miljoonissa, hän hahmottelee.
Voimalan fyysisen koon hän kuvailee isohkoksi omakotitaloksi, jollaisen voisi standardoida. Pienydinvoimaloita on aika isojakin kooltaan. Kanadassa ollaan tekemässä pienen kerrostalon kokoisia pilottilaitoksia.
– Aika pieneen sellainen saadaan mahtumaan. Olin Lappeenrannan yliopistossa pienen tutkimusreaktorin vieressä, se mahtuisi pienehköön kahvilaan.
– Reaktori on noin metri kertaa metri ja korkeus kahdeksan metriä. Putkistolle ja laitteille tarvitaan muutama lisämetri.
– Kun on olemassa pilottilaitoksia ja käyttökokemuksia, sellaisen voisi rakentaa vuodessa tai kahdessa.
Stenfors arvioi, että pilottilaitosten rakentamisessa Espoo ja Lappeenranta voivat olla etumatkalla.
– Espoon kaupunki jo mainostaa julkisesti, että se haluaa sen ensimmäisen laitoksen. Sijaitseehan VTT Espoossa ja siellä on ydinteknistä toimintaa valmiina.
Stenfors toimii myös kokoomuksen Satakunnan piirin varapuheenjohtajana. Piirin eduskuntavaaliohjelma julkistetaan helmikuun alussa.
– Voin luvata, että ohjelmassa pienydinvoimalat on mainittu.
VTT on Suomen valtion omistama yhtiö, jonka omistajaohjaajana toimii Työ- ja elinkeinoministeriö.
