Ee­tu Ha­lo­nen / STT

En­ti­nen kan­sa­ne­dus­ta­ja Es­ko-Ju­ha­ni Ten­ni­lä on kuol­lut 76-vuo­ti­aa­na, ker­too Il­ta­leh­ti. Asi­an vah­vis­taa leh­del­le Ten­ni­län vai­mo.

Leh­den mu­kaan Ten­ni­lä kuo­li lau­an­tai­na. La­pin Kan­sa ker­too, et­tä Ten­ni­lä kuo­li pit­kä­ai­kai­seen sai­rau­teen.

Ten­ni­lä toi­mi kan­sa­ne­dus­ta­ja­na vuo­des­ta 1975 vuo­teen 2011 saak­ka. Hän nou­si edus­kun­taan vuon­na 1975 SKDL:n ri­veis­tä ja toi­mi puo­lu­een kan­sa­ne­dus­ta­ja­na vuo­teen 1986 as­ti.

Tä­män jäl­keen hän oli va­sem­mis­to­puo­lue de­mok­raat­ti­sen vaih­to­eh­don kan­sa­ne­dus­ta­ja vuo­si­na 1986–1990, va­sem­mis­to­ryh­män kan­sa­ne­dus­ta­ja vuo­si­na 1995–1999 ja va­sem­mis­to­lii­ton vuo­si­na 1990–1995 sekä 1999–2011.

Hän oli kou­lu­tuk­sel­taan so­si­o­no­mi Tam­pe­reen yli­o­pis­tos­ta. En­nen kan­sa­ne­dus­ta­jan uraan­sa Ten­ni­lä työs­ken­te­li toi­mit­ta­ja­na vuo­si­na 1966–1975.

Ten­ni­lä oli myös ah­ke­ra kir­jai­li­ja, joka jul­kai­si proo­san, las­ten­kir­jo­jen ja po­liit­tis­ten muis­tel­mien li­säk­si usei­ta ru­no­te­ok­sia.

Ten­ni­läl­lä on kak­si ai­kuis­ta las­ta, Ar­to ja Tii­na.

Nimi kansal­lis­kir­jailijan tuotannosta

Ten­ni­lä oli ko­toi­sin La­pis­ta ja syn­ty­nyt Ro­va­nie­mel­lä. Ve­te­raa­ni­po­lii­tik­ko ker­toi 70-vuo­tis­haas­tat­te­lus­saan STT:lle vuon­na 2017, kuin­ka hän oli saa­nut ni­men­sä Alek­sis Ki­ven tuo­tan­nos­ta – kä­ti­lön eh­do­tuk­ses­ta.

– Syn­nyin ko­ti­mö­kis­sä. Kos­ka oli Alek­sis Ki­ven päi­vä, apu­na ol­lut kä­ti­lö eh­dot­ti äi­dil­le, et­tä lai­na­taan po­jal­le ni­met Ki­ven Num­mi­suu­ta­reis­ta ja Seit­se­mäs­tä vel­jek­ses­tä, Ten­ni­lä ker­toi.

Merk­ki­päi­vä­haas­tat­te­lun ai­koi­hin hän oli ol­lut eläk­keel­lä kan­sa­ne­dus­ta­jan teh­tä­vis­tä kuu­si ja puo­li vuot­ta. Työ po­li­tii­kan pa­ris­sa kui­ten­kin jat­kui vie­lä Ro­va­nie­men kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa ja -hal­li­tuk­ses­sa.

– Mi­hin­käs tii­ke­ri rai­dois­taan pää­si­si, Ten­ni­lä nau­roi.

"Hyvinvointivaltio ei ole valmis"

Ten­ni­län tie kul­ki po­li­tiik­kaan 1960- ja 1970-lu­ku­jen yh­teis­kun­nal­li­ses­sa il­ma­pii­ris­sä.

Taus­tal­la vai­kut­ti­vat pait­si lap­suu­den niu­kat olot Ro­va­nie­mel­lä Ten­ni­län ky­läs­sä, myös ta­jun­taan myö­hem­min po­rau­tu­neet te­le­vi­si­o­ku­vat Viet­na­min so­das­ta.

Ten­ni­lä koki, et­tä lai­ta­va­sem­mis­tos­sa oli voi­maa haas­taa val­lit­se­va jär­jes­tel­mä. Jäl­ki­kä­teen voi­daan to­de­ta, et­tä val­lan­ku­mous­ta ei kos­kaan tul­lut, ja va­sem­mis­ton kan­na­tus on sit­tem­min hii­pu­nut noi­den vuo­sien kul­ta-ajois­ta.

Ten­ni­lä kat­soi vuon­na 2017, et­tä va­sem­mis­tol­la oli myös pei­liin kat­so­mi­sen paik­ka.

– Va­sem­mis­to teki 1990-lu­vul­la traa­gi­sen vir­heen, kun se läh­ti hal­li­tuk­ses­sa mu­kaan ko­vaan leik­kaus­po­li­tiik­kaan. Terä tyl­syi, ei­kä us­kot­ta­vuut­ta voi me­net­tää mon­ta ker­taa, Ten­ni­lä poh­ti.

Hän kui­ten­kin näki, et­tä te­ke­mis­tä riit­ti vie­lä ei­kä va­sem­mis­ton työ­sar­ka ol­lut lo­pus­sa.

– Ei hy­vin­voin­ti­val­tio ole val­mis. On pal­jon pie­ni­tu­loi­sia. Va­sem­mis­to­lai­sen ajat­te­lun täy­tyy läh­teä sii­tä, et­tä kaik­ki py­sy­vät kyy­dis­sä.