Nina Tör­nudd / STT

Kan­sain­vä­li­nen va­luut­ta­ra­has­to IMF ke­hot­taa vuo­si­ar­vi­os­saan Suo­mea vah­vis­ta­maan jul­ki­sen ta­lou­den kes­tä­vyyt­tä. Li­säk­si Suo­mes­sa oli­si syy­tä toi­mia vel­ka­suh­teen kään­tä­mi­sek­si las­kuun kes­ki­pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä, jot­ta vä­es­tön ikään­ty­mi­seen voi­tai­siin va­rau­tua.

IMF ar­vi­oi, et­tä al­ka­nut vuo­si me­nee Suo­mes­sa nol­la­kas­vun mer­keis­sä. En­si vuon­na pa­la­taan kas­vu-ural­le, 1,3 pro­sen­tin tah­tiin. Inf­laa­tio hi­das­tuu tänä vuon­na 4,4 pro­sent­tiin ja en­si vuon­na 2,5 pro­sent­tiin.

Täl­le vuo­del­le IMF suo­sit­te­lee, et­tä Suo­mi ki­ris­tää jul­kis­ta ra­han­käyt­töä lie­väs­ti ja koh­dis­taa ener­gi­an hin­taan liit­ty­viä tu­kia tar­kem­min inf­laa­ti­o­pai­nei­den hil­lit­se­mi­sek­si.

Suo­men ta­lous on ko­ro­nan jäl­keen toi­pu­nut hy­vin, mut­ta Ve­nä­jän hyök­käys Uk­rai­naan on hei­ken­tä­nyt ta­lous­nä­ky­miä ja li­sän­nyt jul­ki­sen ta­lou­den pai­nei­ta.

Ar­vi­os­saan IMF suo­sit­te­lee myös, et­tä Suo­mi vah­vis­tai­si en­ti­ses­tään ra­hoi­tu­sa­lan val­von­taa ja sään­te­lyä. Suo­men pank­ki­jär­jes­tel­mä on maan ko­koon näh­den laa­ja ja eten­kin Nor­de­an kaut­ta ver­kot­tu­nut mui­den poh­jois­mai­den kans­sa. Myös ko­ti­ta­louk­sien kor­kea vel­kaan­tu­nei­suus ai­heut­taa ris­ke­jä ra­hoi­tus­jär­jes­tel­män va­kau­del­le, IMF ar­vi­oi.

Ta­voi­te saa­vut­taa hii­li­neut­raa­lius vuo­teen 2035 men­nes­sä vaa­tii li­sä­toi­mia, IMF to­te­aa. Näi­tä voi­si­vat ol­la esi­mer­kik­si hii­len ny­kyis­tä kor­ke­am­pi ja laa­jem­min har­mo­ni­soi­tu hin­ta­ta­so sekä tur­ve­tuo­tan­non ve­ro­tuk­sen ko­rot­ta­mi­nen.