Pert­ti Mat­ti­la / STT

Ko­et­tu kou­lu­kiu­saa­mi­nen on yh­tey­des­sä vie­lä myö­hem­min va­rus­mie­sai­ka­na hei­kom­paan it­se­tun­toon, il­me­nee tuo­rees­ta tut­ki­muk­ses­ta. Kou­lu­kiu­saa­mis­ta ko­ke­nei­den va­rus­mies­ten it­se­tun­to on al­hai­sem­pi nii­hin va­rus­mie­hiin ver­rat­tu­na, jot­ka ei­vät ole jou­tu­neet kou­lu­kiu­sa­tuik­si.

Ai­em­min kou­lu­ai­ka­na ko­e­tun kiu­saa­mi­sen vai­ku­tuk­sia va­rus­mie­hiin sel­vit­ti­vät yh­teis­työs­sä Puo­lus­tus­voi­mat, So­ti­las­lää­ke­tie­teen kes­kus, Maan­puo­lus­tus­kor­ke­a­kou­lu sekä Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tos (THL).

Tut­ki­muk­sen koh­de­ryh­mä oli­vat vuo­si­na 2015–2021 pal­ve­luk­sen aloit­ta­neet va­rus­mie­het. Ky­se­ly­ai­neis­to koos­tuu lä­hes 150 000 pal­ve­luk­sen­sa aloit­ta­neen va­rus­mie­hen vas­tauk­sis­ta.

Ky­se­lyn mu­kaan viit­tä pro­sent­tia va­rus­mie­his­tä oli kiu­sat­tu kou­lu­ai­ka­na sään­nöl­li­ses­ti. Hei­dän li­säk­seen va­rus­mie­his­tä yli kol­man­nes ker­toi tul­leen­sa jos­kus kou­lu­kiu­sa­tuk­si. Tu­lok­sis­ta il­me­ni, et­tä mitä sään­nöl­li­sem­min vas­taa­ja oli jou­tu­nut ko­ke­maan kou­lu­kiu­saa­mis­ta, sitä hei­kom­pi oli hä­nen it­se­tun­ton­sa.

Tut­ki­muk­sen lop­pu­ra­por­tin mu­kaan ko­e­tul­la kou­lu­kiu­saa­mi­sel­la on mo­nen­lai­sia ne­ga­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia, myös pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä. Kou­lu­kiu­saa­mi­sen tie­de­tään ole­van yh­tey­des­sä eri­lai­siin mie­len­ter­vey­den on­gel­miin, ku­ten ma­sen­nuk­seen, ah­dis­tu­nei­suu­teen sekä it­se­mur­ha-aja­tuk­siin. Jos­kus ko­ke­muk­set hei­jas­tu­vat ai­kui­si­kään saak­ka.

Tut­ki­mus toi kui­ten­kin sa­mal­la esil­le, et­tä rei­pas va­paa-ajan lii­kun­ta jo ker­ran vii­kos­sa lie­ven­si kou­lu­kiu­saa­mis­ko­ke­mus­ten ja huo­non it­se­tun­non vä­lis­tä yh­teyt­tä. Tu­los­ta voi­daan se­lit­tää sil­lä, et­tä va­paa-ajan lii­kun­taa har­ras­ta­vil­la on tut­ki­tus­ti to­det­tu ole­van vah­vem­pi it­se­tun­to ver­rat­tu­na lii­kun­taa har­ras­ta­mat­to­miin nuo­riin. Lii­kun­ta vah­vis­taa usein myön­teis­tä mi­nä­kä­si­tys­tä.

Tu­los voi se­lit­tyä myös sil­lä, et­tä lii­kun­nan har­ras­ta­mi­nen tar­jo­aa nuo­rel­le usein tär­ke­än so­si­aa­li­sen ryh­män tai yh­tei­sön, jo­hon nuo­ri tun­tee kuu­lu­van­sa.

– Kun nuo­ri saa hy­väk­syn­tää ja kuu­lu­vuu­den tun­net­ta muu­al­ta, ovat kou­lu­kiu­saa­mis­ko­ke­mus­ten ne­ga­tii­vi­set vai­ku­tuk­set hel­pom­min sie­det­tä­vis­sä, sa­noo THL:n tut­ki­mus­pääl­lik­kö Kai­ja Ap­pelq­vist-Schmid­lech­ner tie­dot­tees­sa.