Kuntaministeri Ikonen vastaa Porin kritiikkiin: "Voi sanoa, että valtionosuusjärjestelmä meni rikki"
Samu Vahteristo, UR
Viime viikolla kuusi kaupunkia, Pori yhtenä, jätti vetoomuksen, jonka mukaan nykyiseen valtionosuusjärjestelmään hyvinvointialueuudistuksen myötä syntyneet sote-siirtoerät eivät kuulu uuteen kuntien valtionosuusjärjestelmään.
– Jotta valtionosuusjärjestelmä vastaisi hallitusohjelman mukaisesti kuntien uutta roolia, ei poikkeuksellisten tarkasteluvuosien aiheuttama tilanne saa jäädä pysyväksi. Valtionosuuden on aidosti perustuttava kuntien nykyisiin tehtäviin, toteavat Jyväskylä, Kuopio, Pori, Vaasa, Kouvola ja Mikkeli valtiovarainministerille ja kuntaministerille jättämässään kannanotossa.
Raumalla vieraillut kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen ymmärtää kuntien kritiikin valtionosuusjärjestelmää kohtaan.
– Meillä on käynnissä koko valtionosuusjärjestelmän uudistus, koska kuntien epätasa-arvoinen kohtelu varsinkin sote-erissä on tiedossa ja se halutaan korjata.
Kun sote-uudistus tehtiin, siirrettiin kuntien verotuloista sama osuus jokaisella hyvinvointialueella. Sote-menojen kasvun rajoittamiseksi kuntien sote-menojen ylitystä vuosina 2021–2022 tarkasteltiin ja ylitysten osalta tulevia valtionosuuksia leikattiin.
– Se kohteli kuntia eri tavoin, ja voi sanoa, että samalla valtionosuusjärjestelmä meni rikki. Nyt siirretään painopistettä vastaamaan kuntien tulevia toiminnan painopisteitä ja samalla korjataan sote-vinoumaa, Ikonen jatkaa.
Kuuden kunnan vetoomuksessa todetaan, että sote-eristä näyttävät kärsivän erityisesti ne kunnat, jotka panostivat sote-palveluihin tarkastelujaksolla merkittävän osuuden tulorahoituksestaan. Esimerkiksi koronapandemian aiheuttamien hoitojonojen purkamisen ja sairaanhoitopiirien yli- ja alijäämien kattamisen aiheuttamat kertaluonteiset erät sekä investoinnit vääristivät tilannetta näin lyhyellä tarkastelujaksolla. Kunnat eivät ole käytännössä osanneet tai voineet tähän kustannusrasitukseen vaikuttaa, sillä suurissakin kaupungeissa erityisesti erikoissairaanhoidon tarpeiden vaihtelu on ollut ennalta-arvaamatonta.
– Tavoitteena on saada yhdenvertainen järjestelmä, mikä vastaisi nimenomaan kuntien tosiasiallisiin tehtäviin oikeudenmukaisemmin, Ikonen vahvistaa.

