Näin SuomiAreena syntyi – nyt tapahtumaa tuottaa uusi yhtiö
SuomiAreena sai alkunsa, kun MTV:n uutispäällikkö tuskaili 20 vuotta sitten heinäkuussa, mistä kuumimpaan kesään löytyisi uutisia. Ilman Pori Jazzia SuomiAreena ei olisi Poriin rantautunut.
Kim Huovinlahti
Ensi vuoden SuomiAreena tuotetaan ensimmäistä kertaa uunituoreen tapahtumayhtiön, SuomiAreena Oy:n toimesta. Samalla SuomiAreena järjestetään tuolloin kolmatta kertaan eri aikaan Pori Jazzin kanssa. Mutten miten tapahtuma alunperin syntyi ja miksi se järjestetään Porissa?
SuomiAreena -idean isä ja tapahtuman ensimmäinen tuottaja Esa Nieminen muistaa hyvin, miten idea kesäisestä yhteiskunnallisesta tapahtumasta muuntui ensimmäiseksi SuomiAreena-tapahtumaksi. Kun idea syntyi 2004, ensimmäinen tapahtuma pidettiin Porissa 2006.
– Kun politiikan uutisista hiljaisena heinäkuuna 2004 syntyi idea tapahtumasta, tuli mieleen tietenkin Ruotsissa Gotlannissa pidettävä perinteinen Almedalenin poliitikkoviikko, ja että tämän voisi tuoda jollakin tavalla Suomeen.
Se, että ideasta lopulta tuli SuomiAreena-tapahtuma, auttoi merkittävästi se, että eduskunta oli alkanut valmistella vuoden 2006 satavuotisjuhliaan.
– Eduskunnan juhlatoimikunta oli linjannut, että tapahtumia viedään myös maakuntiin, ja että tapahtumissa on myös kansainvälinen ulottuvuus, koska Suomen EU-puheenjohtajuuskausi ajoittui vuoden 2006 jälkimmäiselle puoliskolle. Eduskunta olikin ensimmäisen SuomiAreenan yhteistyökumppani, muistelee Nieminen.
Hän vei ideaa MTV:ssä päätoimittaja Merja Ylä-Anttilalle, joka näytti sille vihreää valoa. Eduskunnassa asiasta innostui muun muassa tiedotuspäällikkö Marjo Timonen ja Porissa asian takana olivat niin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen kuin tiedottaja Tapio Furuholmkin. Nämä henkilöt kävivät tutustumassa myös Almedalenin poliitikkoviikkoon.
Ensimmäinen SuomiAreena järjestettiinkin Porissa kaksipäiväisenä tapahtumana 19.–20. heinäkuuta 2006. Ensimmäisessä tapahtumassa olivat mukana niin Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja Viron parlamentin EU-komitean puheenjohtaja Kristiina Ojuland. Heti ensimmäisenä vuonna ohjelmassa oli myös televisioitu puolueiden puheenjohtajien vaalitentti.
– Paikalla oli 26 mediaa ja 80 kansanedustajaa. Tapahtumia oli 28 ja niihin osallistui 3 000 katsojaa. Ei minulla ollut etukäteen käsitystä, onnistuuko tapahtuma. Vuoteen 2010 tapahtuma kasvoi viisipäiväiseksi, tilaisuuksien määräkin kolminkertaistui ja väkimäärä oli jo 18 000, muistelee Nieminen.
Nieminen kertoo, kuinka Aino-Maija Luukkonen kahden tapahtumavuoden jälkeen kertoi, että nyt hän uskoo, että tästä tulee jotain. Nieminen oli SuomiAreenan tuottajana vuodesta 2006 vuoteen 2015. Kun Nieminen luotsasi tapahtumaa viimeisen kerran, oli SuomiAreena seitsemänpäiväinen tapahtuma, jossa oli 160 tilaisuutta ja väkimäärä oli yli 58 000. SuomiAreenan alkuvuosiin kuului sekin, että Tampereella saattoi olla Tammelan torilla tapahtuman varaslähtö, Satakunnassa järjestettiin keskusteluja kaikkiaan peräti 15 kunnassa ja Helsingissä järjestettiin helmikuisin TalviAreena.
Mutta miksi tapahtuma sitten sijoittui Poriin?
– Minulle oli selvää, ettei SuomiAreena voinut aloittaa tyhjällä pellolla, vaan se piti kytkeä jonkin muun tapahtuman yhteyteen. Kävin Finland Festivals’n toimistossa ja hain tietoja Suomessa pidettävistä tapahtumista. Porin Jazzin väkimäärä ja profiili vakuuttivat. Vasta myöhemmin ymmärsin, että jazz-musiikkiin liittyy myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. Vieläkään en tiedä, minkä muu tapahtuman yhteydessä SuomiAreena olisi voinut olla.
Niemisen mukaan SuomiAreenan menestykselle keskeistä on ollut myös se, että paikalliset toimijat ottivat tapahtuman omakseen.
– Porin kaupungin organisaatioissa oli monia ihmisiä, jotka sitoutuivat hienosti. Paikallinen media suhtautui alusta asti myönteisesti ja uutisoi tapahtumasta ja Satakuntaliitto silloisen maakuntajohtaja Pertti Rajalan johdolla tuki tapahtumaa. Kaikki puhalsivat samaan hiileen.
Nieminen pitää vääränä päätöstä, että SuomiAreena järjestetään nykyisin eri aikaan kuin Pori Jazz.
– Vaikka väitettiin, että kansanedustajat tulevat kesäkuussa helpommin tapahtumaan, niin nyt nähty, ettei näin ole käynyt, kun eduskunnan aikataulut ovat muuttuneet.
Nieminen toivoo, että puolueet ottaisivat SuomiAreenan taas voimakkaammin omakseen ja, että johtavat poliitikot tekisivät SuomiAreenassa avauksia kuten Ruotsissakin tapahtuu.
– En tiedä, onko niin, että poliitikot haluavat itse päättää, koska tekevät avauksia ja unohtavat samalla, että kun Porissa teet aloitteet, niin siitä nousee uutinen, jota muut heti kommentoivat.
SuomiAreenan vahvuuksina Nieminen pitää kovaa brändiä, hyvää uskottavuutta ja valtakunnallista televisiointia. Sen sijaan hän pohtii, mikä merkitys tapahtumalle on sillä ollut, että keskustelutilaisuuksien järjestämisestä pitää maksaa.
– Miten esimerkiksi kansalaisjärjestöt voivat osallistua tapahtumaan?
Nieminen työstää paras aikaa kirjaa, jossa läpikäy vuosina 2006-2024 Suomessa pidettäviä keskustelutilaisuuksia. Tuolla ajanjaksolla on ollut 53 eri nimistä tapahtumaa.
– SuomiAreena oli tässä kurkiaura. Keskustelutilaisuuksien määrä on ollut kasvussa koko 2020-luvun ja siitä olen iloinen, sanoo Nieminen.

