Rauma-Tampere lähijunasta optimistiset odotukset – Muutamat pullonkaulat taklattavissa
Maarit Kautto
Suomen Lähijunat Oy on ostanut VR:ltä 11 junaa, joiden modernisointi lähijunaliikennekäyttöön on alkamassa. Yhtiön toimitusjohtaja Antero Alku uskoo, että Rauma-Tampere -rata voisi olla ensimmäisten lähijunaliikenteen aloittajien joukossa.
– Olemme optimistisia sen suhteen, että Rauman kaupunki haluaa aloittaa matkustajaliikenteen mahdollisimman pian. Meidän näkökulmastamme tämä olisi mahdollista 2025 lopussa. Raumalla on jo olemassa hyvät valmiudet, sillä pysäkki, kaavoitus ja suunnitelmat ovat olemassa. Raumalla on myös valmistumassa matkapuhelindataan perustuva selvitys ihmisten liikkumisesta ja asiointisuunnista, joten sieltäkin saadaan lisää tietoa, Alku totetaa.
Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela pitää kohtuullisen todennäköisenä, että lähijunaliikenne voisi käynnistyä Raumalta lähivuosina kunhan kustannuksista päästään osapuolia tyydyttävään ratkaisuun.
– Meillä lähijunaliikenteen selvitystyö on vasta valmistumassa vuoden loppuun mennessä. Sen perusteella näemme arvioidut matkustajamäärät ja kustannukset. Sen jälkeen selvitys esitellään kaupunginhallitukselle ja asiasta käydään poliittista keskustelua.
Poikelan mukaan Rauma-Tampere ratavälille mahtuisi kyllä lähijunaliikennettäkin.
– Muutamia pullonkauloja on olemassa, mutta ne ovat kohtuullisesti taklattavissa.
– Kustannusten osalta tarkoituksena on, että neuvotteluja käydään kaikkien radan varren kuntien kanssa. Esimerkiksi Eurassa ja Eurajoella vahva tahtotila on olemassa. Tampereen päässä on kuitenkin se suurin lyhyen matkan matkustajapotentiaali, joten myös sieltä olisi saatava mukaan kuntia, kuten Sastamala ja Nokia, Poikela miettii.
Suomen Lähijunat Oy:n tavoitteena on tarjota jopa 30 minuutin välein kulkevaa lähijunapalvelua suurilla kaupunkiseuduilla, sekä 2 tunnin vuorovälein kulkevaa aluejunapalvelua..Antero Alku korostaa, että lähijunaliikenteen rakentamisessa on järkevää panostaa jo olemassa oleviin rataverkkoihin, vaikka niidenkin osalta on investoitava esimerkiksi purettujen ohitusraiteiden ja pysäkkien palauttamiseen. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa esimerkiksi Pori-Rauma-Turku -yhteys ei ole realistinen, mutta pidemmän aikavälin kärkikohteena sitä kannattaisi pitää esillä.
– Nimenomaan länsirannikon kunnista meihin on oltu aktiivisimmin yhteydessä, Alku kiteyttää.